Suomessa on satoja tuhansia työttömiä samaan aikaan kun eräillä aloilla on huutava pula osaavista työntekijöistä ja sijaisuuksiin on vaikea löytää työntekijöitä. Syitä tähän on toki monia, mutta työllisyysastetta voitaisiin kyllä nostaa muutamilla keinoilla:
Yritysten ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yritykselle suuri kynnys ja riski. Samaan aikaan yksinyrittäjä työskentelee usein ympäripyöreitä päiviä. Palkan sivukulujen määräaikainen huojennus madaltaisi työntekijän palkkaamisen kynnystä.
Työntekijän sairauspoissaolot ovat myös suuri riski pienyrittäjälle ja siihen on löydyttävä yhteiskunnan tukea.
Paikallisen sopimisen edistäminen edesauttaisi työllistämistä.
Opiskelijoiden työssäkäyntiä on helpotettava mahdollistamalla opintotuen saaminen ainakin osittain työssäkäynninkin aikana.
Eläkeläisten työtulojen verotusta on syytä keventää, jotta eläkeläisilläkin jäisi palkasta käteen sellainen summa, joka motivoi osittaiseen työntekoon. Eläkeläisillä on osaamista ja he ovat tärkeitä työntekijöitä sijaisuuksissa, lomituksissa ja sesonkiaikoina.
Työttömän ei useinkaan ole taloudellisesti kannattavaa ottaa lyhytaikaista työtä vastaan. Työttömyysturvan suojaosaa nostamalla lyhyemmätkin sijaisuudet kannattaisivat.
Ansiosidonnainen työttömyysraha pitää ulottaa kaikille työssäoloehdon täyttäneille, sillä valtiohan sen suurimmaksi osaksi maksaa. Se pitäisi porrastaa niin, että nopeampi paluu työelämään olisi motivoivaa.
Työttömien joukossa on paljon päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä ja he tarvitsevat hyvän mielenterveys- ja päihdehoidon, jotta paluu työelämään on mahdollista. Samalla inhimillinen kärsimys vähenee.
Taloudellista toimeliaisuutta ja yritteliäisyyttä ei saa tukahduttaa liialla verotuksella. On otettava kaikki keinot käyttöön, jotta työssäkäynti on kannattavaa.
Kati Nummensalo (kd.)
kaupungin- ja hyvinvointialuevaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas
Seinäjoki