<p>VAASA</p>.<p>Vaasalla ja Mustasaarella on jälleen kerran täysin vastakkaiset näkemykset asiasta, joka koskee tavallisia kuntalaisia ja erityisesti lasten käyttämää koulutietä.</p>.<p>Kyse on Höstvedeltä Merikaartoon suunnitellun pyörätien kustannuksista.</p>.<p>Seitsemän kilometriä pitkä kevyen liikenteen väylä kulkisi yli kuntarajan. Vaasan kaupungin puolella pyörätietä olisi 1,9 kilometriä ja Mustasaaren kunnan puolella 5,1 kilometriä.</p>.<p>Vaasan mielestä Mustasaaren tulisi maksaa pyörätien tekemisestä suurempi osuus kuin Vaasan.</p>.<p>Mustasaaren mielestä Vaasan kuuluu maksaa suurempi osuus, Mustasaaren huomattavasti vähemmän.</p>.<p>– Jos pattitilanteesta ei selvitä neuvottelemalla, pahimmassa tapauksessa meiltä jää valtion rahat saamatta ja käyttämättä, Mustasaaren kunnan tekninen johtaja <strong>Ben Antell </strong>murehtii.</p>.<p>Puolet kevyen liikenteen väylän kustannuksista olisi mahdollista kattaa valtion hankerahoituksella.</p>.<p>Tilanne on kriittinen juuri nyt, sillä Vaasan kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa ja kaupungin rahoitusosuutta maanantain kokouksessaan.</p>.<p>Antellin mukaan palaveri rahoitusosuuksista on kuitenkin tarkoitus pitää vasta ensi keskiviikkona Vaasan, Mustasaaren ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen kesken.</p>.<h2>Vaarallinen koulutie ja suosittu pyöräilyreitti</h2>.<p>Pyörätien toinen pää lähtisi Vaasan Höstvedeltä ja toinen pää Vaasan Vähänkyrön Merikaarrosta, Kolkin sillan luota. Välissä on Mustasaaren kunnan aluetta 5,1 kilometrin verran.</p>.<p>Pyörätie kulkisi Höstvedentien/Vähäkyröntien varrella ja yhdistäisi jo aikaisemmin rakennetut kevyen liikenteen väylät yhteen. Tämä on harrastajapyöräilijöiden kovasti suosima reitti.</p>.<p>Myös alueen asukkaat ovat jo vuosia toivoneet tätä pyörätietä, jotta koulumatkasta tulisi lapsille turvallisempi. Tien piennar on kapea, ja tiellä on paikoin jopa 80 kilometrin tuntinopeus.</p>.<p>Asiasta on vuosikausia kirjoitettu lehdissä ja laadittu useita kuntalaisaloitteita sekä ely-keskukselle että Vaasan kaupungille.</p>.<p>Nyt asukkaiden harras toive on vaarassa jäädä toteutumatta Vaasan ja Mustasaaren erilaisten näkemysten vuoksi.</p>.<p>Kyse ei olisi suurista rahoista.</p>.<h2>Vaasa laskee rahoitusosuudet tien pituuden mukaan</h2>.<p>Etelä–Pohjanmaan ely-keskus maksaisi hankkeesta puolet, jos Vaasa ja Mustasaari yhdessä maksavat toisen puolen.</p>.<p>Kuntien osuus olisi yhteensä 700 000 euroa.</p>.<p>Vaasa on suostuvainen hankkeeseen ja laskee, että sen osuudeksi muodostuu rakennettavan pyörätien pituuden suhteen laskettuna 190 000 euroa.</p>.<p>Tätä esitetään maanantaina Vaasan kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus ja tekninen lautakunta ovat osaltaan jo hyväksyneet asian.</p>.<p>Mustasaaren maksettavaksi jäisi tämän laskutavan mukaan 510 000 euroa.</p>.<h2>Mustasaari laskee rahoitusosuudet käyttöasteen ja väestön mukaan</h2>.<p>Mustasaarikin on suostuvainen hankkeeseen, mutta katsoo, että rahoituksen oikeudenmukaisen jaon kuntien kesken pitäisi perustua käyttöasteeseen ja väestöpohjaan.</p>.<p>Vähässäkyrössä asuu noin 4 400 henkeä ja siinä osassa Mustasaarta, joka hyötyisi pyörätiestä, asuu noin 2 000 henkeä.</p>.<p>Tämän perusteella Mustasaaren mielestä Vaasan kaupungin pitäisi maksaa pyörätiestä 69 prosenttia eli 483 000 euroa.</p>.<p>Mustasaaren kunnan osuus olisi 31 prosenttia eli 217 000 euroa. Tämä jako on hyväksytty Mustasaaren kunnanhallituksessa toukokuussa. Rahojen varaaminen kunnan talousarvioon vaatii vielä valtuustokäsittelyn.</p>.<p>– Perustelemme omaa rahoitusosuuttamme sillä, että tuon tien varrella on vain haja-asutusta Mustasaaren puolella. Suurin osa asukkaista asuu Vaasan puolella. Yleensä, kun olemme keskustelleet tiehankkeista esimerkiksi Väyläviraston ja ely-keskuksen kanssa, hyötyaste on ollut käypä perustelu. Ymmärrän kyllä Vaasankin näkökannan. Nyt vain pitäisi löytää keskustelemalla molemmille sopiva ratkaisu, sanoo Antell.</p>.<p>Hänelle asian vieminen Vaasan valtuustokäsittelyyn maanantaina on yllätys, koska kuntien ja ely-keskuksen palaveri on sovittu ensi keskiviikoksi.</p>.<p>Jos pyörätie halutaan rakentaa, valtion rahoitusosuus tulisi käyttää vuoden 2022 loppuun mennessä. Sen vuoksi pyörätien suunnittelu tulisi aloittaa jo vuonna 2020.</p>.<p>Anne Laurila</p>