Vaasan logo

Miltä Vaasa näyttää paluumuuttajan silmin? – "Voin olla vaasalaisena ylpeä siitä, että kaupunki tuntuu edelleen tuoreelta"

Riitta Salaston mukaan Vanha Vaasa tuntuu erityiseltä, omalta paikalta.
Riitta Salaston mukaan Vanha Vaasa tuntuu erityiseltä, omalta paikalta.
Kuva: Riikka Ilmonen

Vielä viime vuoden alussa Riitta Salasto asui Vantaalla miehensä, Paavo Antilan kanssa. Eräs keskustelu tuntemattoman naisen kanssa lomalla Äkäslompolossa herätti ajatuksen paluumuutosta Vaasaan. Asia oli kuitenkin kytenyt takaraivossa.

– Nopeasti teimme päätöksen muutosta ja löysimme asunnon Kråklundista, Salasto kertoo.

Salasto on syntynyt Tukholmassa ja kasvanut Hyvinkäällä. Hän muutti Helsingistä Vaasaan ensimmäisen kerran vuonna 1978 entisen miehensä töiden perässä.

– Kun tulin tänne, en suurin piirtein tiennyt koko paikasta mitään. Helsingissä tiedettiin Irma Rewell ja Strömberg sekä kaksikielisyys.

Työpaikan Salasto sai Vaasan läänihallituksesta ja kotiutui Vaasaan.

– Ihastuin heti kulttuurikaupunkiin ja Pohjanmaan lakeuksiin.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Eu-töitä ja politiikkaa

Salasto ehti asua Vaasassa 18 vuoden ajan. Vuonna 1993 Antila jäi työttömäksi Strömbergin joukkoirtisanomisissa, ja hänelle tarjoutui työpaikka Helsingistä. Pari asui vuoden verran erillään, kunnes Salasto päätti myös muuttaa Etelä-Suomeen.

– Sain töitä Uudenmaan ympäristökeskuksesta 1996, josta myöhemmin tuli ely-keskus. Vuodesta 2002 alkaen hoidin EU:n hankerahastojen asioita ja päätöksiä. Se oli todella mielenkiintoista.

Nyt jo eläköitynyt Salasto on virkamiesuran lisäksi ollut kuntapolitiikassa mukana. Vaasan kaupunginvaltuustossa hän istui kaksi kautta ja toimi kulttuurilautakunnan puheenjohtajana.

– Vaasassa aloin katsoa yhteiskuntaa eri näkökulmasta ja sitä, miten asioita kehitetään.

Paluumuutossa ensimmäisenä silmään pisti asuinalueiden laajentuminen ja rakennukset.

– Kaupunki lähetti kartan uusille asukkaille ja vaikka vähän huvitti, se tuli todella tarpeeseen.

Salaston mukaan muun muassa Kalaranta on onnistunut kokonaisuus. Kansalaisopistoaktiivina vanhan opistotalon kohtalo surettaa ja kauppahallin nykytila huolettaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Riitta Salaston ja Paavo Antilan kodissa Vaasa näkyy myös seinillä. Kuvat ovat Antilan isän, Olavi Antilan luontokuvia, joita hän kuvasi Vaasassa 1950-luvulla.
Riitta Salaston ja Paavo Antilan kodissa Vaasa näkyy myös seinillä. Kuvat ovat Antilan isän, Olavi Antilan luontokuvia, joita hän kuvasi Vaasassa 1950-luvulla.
Riikka Ilmonen

Lapset vetivät takaisin

Sekä Salaston että Antilan lapset ja lastenlapset vetivät pariskuntaa vahvasti takaisin Vaasaan.

Parilla on ollut myös kesämökki Tistronskäretissä vuodesta 2008 lähtien, joten Vaasan saaristo on ollut olennainen osa kummankin elämää.

– Mieheni vietiin ensi kerran saareen neljän viikon ikäisenä.

– Olen paljasjalkainen vaasalainen, virnistää Antila paljain jaloin.

Salasto kertoo, että meri on saanut olon aina kotoisaksi.

– Vaasan ja Merenkurkun saaristo ovat upeita. Nyt pääsemme nauttimaan siitä aina, kun haluamme.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Magnus Öster kertoo nauttivansa Vaasan rauhallisuudesta Helsingin jälkeen.
Magnus Öster kertoo nauttivansa Vaasan rauhallisuudesta Helsingin jälkeen.
Riikka Ilmonen

Lapsiperheet tulevat nähdyiksi

Magnus Öster istuu pihallaan samoissa maisemissa kuin lapsena. Naapurissa on lapsuudenkoti, jossa vanhemmat asuvat edelleen.

– Lapsemme ovat vikingalaisia neljännessä sukupolvessa, Öster kertoo.

Hän muutti vaimonsa, myös vaasalaisen Meiju Merisaaren kanssa Helsingistä Vaasaan alkuvuodesta.

Öster toimii Svenska Bildningsförbundetin johtajana ja Töölössä sijaitsevan, Tanskalainen Voileipä -ravintolan omistajana. Toiveissa olisi aloittaa Vaasaankin smörregård-leipien tuotanto tulevaisuudessa.

Öster on käynyt Vaasassa 23 vuoden ajan säännöllisesti perhettä tapaamassa ja Gerbyn saariston huvilalla. Hänellä on selkeä kuva, mitkä seikat ovat sekä Vaasan valttikortteja että kehityskohteita: vaasalaiset, sijainti ja kansainvälisyys ja elinympäristö.

– On tärkeää, että Vaasaan muuttavat otetaan vastaan vaasalaisina ja annetaan mahdollisuus tulla osaksi hienoa kaupunkia.

Sijainnin ja kansainvälisyyden hän näkee olennaisena osana kaupungin historiaa ja tulevaisuutta.

– Vaasassa ei ole varaa ahdasmielisyyteen. Ikinä ei tiedä, jos vastaantuleva henkilö on ostamassa 300 miljoonan voimalaitosta täältä.

Vaasan erityinen luonto ja historia pitäisi Österin mukaan huomioida myös kaupunkikehityksessä.

– Voidaan rakentaa tyylillä ja vanhoja rakennuksia kunnioittaen, ja muistaa luonto ja ympäristöseikat.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Turvallisuus tärkeää

Varhaiskasvatuksessa Vaasassa tehdään Österin mukaansa hyvää työtä, vaikka se onkin ylikuormittunut. Lasten julkisen puolen sairaanhoidosta hänellä on positiivisia kokemuksia.

Öster toteaa, että lapsiperheille Vaasa on mainio paikka, ja se olikin osasyy perheen muuttoon.

– Täällä lapset ja perheet tulevat nähdyksi. Se tuntuu hyvältä.

Öster muistaa omasta lapsuudestaan turvallisuuden tunteen ja toivoo, että kaikki lapset saisivat tuntea saman yhteisöllisyyden.

Hän myös liputtaa kolmannen sektorin tärkeyttä lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien takaamiseksi. Esimerkiksi vanhasta Wärtsilästä voitaisiin varata asuntojen lisäksi keskus kolmannen sektorin toiminnalle.

Öster muutti Vaasasta Turkuun opiskelemaan ja sieltä Helsinkiin.

– Viihdyimme Helsingissä, mutta tuntui, että olimme siellä läpimatkalla. Siksi tuntuikin ihanalta palata Vaasaan.

Österille meri on tärkeä, mutta myös symbolinen elementti.

– Meri jäsentää ja toimii porttina ja turvallisena seinänä kaupungille.

Vaasassa käydessään hän teki myös havainnon taivaasta: Miksi se tuntuu olevan Vaasassa lähempänä kuin muualla?

– Nyt tiedän, että se johtuu siitä, että rakennuskanta ja puut ovat melko matalia Vaasassa.

Amie Borgar ja Richard Mitts hankkivat vuoden vaihteessa kesämökin Bergöstä, jonka maisemat ovat Borgarille tuttuja lapsuuden kesistä.
Amie Borgar ja Richard Mitts hankkivat vuoden vaihteessa kesämökin Bergöstä, jonka maisemat ovat Borgarille tuttuja lapsuuden kesistä.
Amie Borgar

Musiikkia ja inspiraatiota

Amie Borgar asui lapsuutensa keskustassa Koulukadulla ja kävi koulunsa Övningskolanissa musiikkilinjalla.

– Olen aina tiennyt, että haluan työskennellä musiikin parissa.

Kulttuurituotannon jatko-opinnot veivät isolle kirkolle, Helsinkiin.

Siellä hän työskenteli tapahtuma-alalla ja tuottajana Yle X3M:llä. Nykyään hän toimii Svenska Ylen musiikkipäällikkönä.

– Nuorena halusin maailmalle, ja ajattelin muuttavani Helsingistä Ruotsiin tai muualle Eurooppaan.

Sitten tuli rakkaus. Borgar ja hänen tuore aviomiehensä Richard Mitts elivät muutaman vuoden etäsuhteessa ja matkustivat Vaasa–Helsinki-väliä tiuhaan.

Korona pysäytti maailman, mutta sillä oli myös kolikon kääntöpuoli.

– Se mahdollisti muuton takaisin Vaasaan, koska pystyin tekemään töitä etänä, kertoo 1,5 vuotta sitten Vöyrinkaupungille muuttanut Borgar.

Eloisa ja kansainvälinen

Paluumuuttajan silmin Vaasa näyttää kehittyneen eloisaan ja kansainväliseen suuntaan.

– Mielestäni voin olla vaasalaisena ylpeä siitä, että Vaasa tuntuu edelleen tuoreelta.

Toki kehityksellekin on tilaa. Ravintolatarjonta voisi kehittyä entistä kansainvälisempään suuntaan.

– Wärtsilän vanhoihin tiloihin voisi tulla ruokatori – kauppahallin ja ravintolan yhdistelmä.

Kulttuuritarjonnasta puolestaan uupuu iso, laadukas konserttipaikka.

– Wasa Station toisi kaupungille ehdottomasti lisää elinvoimaa.

Sydän sykkii musiikille

Borgarin sydän on aina sykkinyt musiikille, ja se on myös parin yhteinen juttu. Mustasaaressa syntynyt Mitts on ammatiltaan musiikinopettaja.

– Vaasassa oli inspiroivaa asua ja viettää nuoruutta, koska kaupungissa on vilkas ja rikas musiikkielämä. Aina jossain soi musiikki.

Borgar laulaa naiskuoro Exaudiossa, vaasalaiskuoro Noxissa ja a cappella -yhtyeessä Nice Noisessa.

Nuorena Borgar kuvitteli muuttavansa takaisin Vaasaan vasta eläkeiässä. Nyt ajatusmaailma on muuttunut.

– Luulen, että Vaasaan takaisinmuuttavat ovat aika tyytyväisiä elämäänsä. Silloin ei kaipaa mahtavia uusia elämyksiä, jännittäviä tilanteita, joita usein lähdetään hakemaan suurista kaupungeista.

Vahva yhteys ja tunteet Vaasaan säilyivät niinäkin vuosina, kun Borgar asui muualla.

– Vaasa on aina tuntunut kodilta. Se tunne ei ikinä hävinnyt.

Vaasa houkuttelee erityisesti ruotsinkielisiä. Arkistokuva.
Vaasa houkuttelee erityisesti ruotsinkielisiä. Arkistokuva.
Jarno Pellinen

Vaasan väkiluku on jämähtänyt

Seitsemän viime vuoden aikana Vaasa on saanut maansisäistä muuttovoittoa ainoastaan ruotsinkielisistä. Heitä on muuttanut tuona aikana kaupunkiin 500 enemmän kuin sieltä pois. He tulevat lähinnä Pohjanmaan muista kunnista.

Kokonaisuutena Vaasan väkiluku on kuitenkin jämähtänyt paikoilleen.

– Vaasa on menettänyt kahden viime vuoden aikana 700 henkilöä maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Se on paljon, sanoo tutkimuslaitos MDI:n asiantuntija Rasmus Aro ja viittaa Tilastokeskuksen virallisiin väestö- ja muuttoliikkeen tilastoihin.

Suurin osa Vaasasta lähtevistä suomenkielisistä suuntaa pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Pirkanmaalle, Turkuun ja naapurikuntaan Mustasaareen.

Vieraskieliset lähtevät yleensä Uudellemaalle.

Ulkomaille Vaasa menettää lähinnä ruotsinkielisiä, noin 50 vuodessa. Koko maakunnassa vastaava menetys on noin 150.

Miksi suomenkieliset muuttavat pois?

Aron mielestä on hyvä, että Vaasa houkuttelee ruotsinkielisiä. Se ei kuitenkaan poista Vaasan ongelmaa.

– On syytä olla huolissaan suomenkielisten poismuutosta. Miksi he haluavat tai joutuvat muuttamaan pois Vaasasta? He ovat aikuisia eli 25–40-vuotiaita ja perheitä, ihmisiä parhaassa työiässä. Osa muutoista selittyy vastavalmistuneiden muuttoina työn perässä, mutta se ei selitä kaikkea. Vaasan pito- ja vetovoima ovat huonoja suomenkielisille.

Aron mielestä problematiikkaa olisi syytä tutkia ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti, sillä Vaasa on paradoksaalisessa tilanteessa. Seudulla on paljon töitä tarjolla, mutta ei tekijöitä.

– Veikkaan ongelman liittyvän suomenkielisten kokemuksiin työllistymismahdollisuuksista. Mahdollisesti esimerkiksi kielivaatimukset voivat vaikeuttaa suomenkielisten työllistymistä Vaasaan. Se voi olla osasyy, mutta ei ainoa.

Vaasan kaupungissa oli vuoden 2021 lopussa 67 615 asukasta. Heistä 68 prosenttia oli suomenkielisiä, 23 prosenttia ruotsinkielisiä ja lopun vieraskielisiä.

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje