Vaasan logo

Ravitsemusterapeutti Katarina Mäkynen liputtaa työssään joustavaa ja rentoa ruokailua – "Herkut eivät ole kieltolistalla"

Ravitsemusterapeutti Katarina Mäkynen auttaa vaasalaisia ravintoasioissa.
Ravitsemusterapeutti Katarina Mäkynen auttaa vaasalaisia ravintoasioissa.
Kuva: Kuva: Johanna Jussila
Jaa artikkeli

Ravinnosta ja ruokailusta on tarjolla lähes loputtomasti tietoa ja eri näkökulmia, mutta joskus yksilöllinen apu on tarpeen. Pohjanmaan hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti Katarina Mäkynen auttaa syömispulmissa lapsia, nuoria, aikuisia ja perheitä.

Useimmiten asiakkaat kertovat tietävänsä, miten pitää syödä, mutta silti painonhallinta on vaikeaa.

Silloin kannattaa pohtia, millaisia ovat omat syömiseen liittyvät toimintatavat, ajatukset ja tunteet. Joskus ruoan laadun sijaan on tärkeä miettiä, miksi syödään ja mitä tunteita ja ajatuksia ruoka meissä herättää.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ihminen on kokonaisuus

Painonhallinnassa on paljon muustakin kyse kuin vain vaa´an lukemasta.

Syömiseen vaikuttavat muun muassa senhetkinen elämäntilanne, voimavarat, suhde ruokaan ja syömiseen sekä opitut tavat.

Se, että ihmisille vain kerrotaan, miten pitäisi syödä, ei auta kokonaisvaltaiseen elämäntavan ja käyttäytymisen muutokseen.

Mäkynen kertoo, että hänen ohjauksensa olevan aina asiakaslähtöistä.

– Aloitamme pienistä asioista, sillä niitä on helpompi alkaa muuttaa kuin tehdä liian isoja muutoksia kerralla. Toisaalta joskus asiakkaan elämäntilanne voi olla sellainen, että mietimme, onko aika oikea muutokselle ja onko siihen nyt voimavaroja.

Asiakkaan motivaatiota vahvistetaan miettimällä hänelle tärkeitä teemoja.

– On oleellista, että ihminen on itse halukas ottamaan apua vastaan. Väkisin ”paasaamalla” tulosta harvoin saadaan aikaan, Mäkynen jatkaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vauvasta vaariin

Mäkysen vastaanotolla käy kaikenikäisiä ja eri asioiden kanssa kamppailevia ihmisiä.

Ongelmana voi olla esimerkiksi vähäruokaisuus, ylipaino, vatsavaivat, sairauden tai allergian vaatima erityisruokavalio.

Ohjauksessa ravintoterapeutti pyrkii pois painokeskeisyydestä, ellei asiakas itse ota asiaa esille. Joskus voidaan kuitenkin miettiä, mitä paino asiakkaalle merkitsee ja mitä tunteita vaa’alla käyminen herättää.

– Paino ei määritä onnistumista. Joskus toki painon ja kasvun seuranta on välttämätöntä, selventää Mäkynen.

Syöminen ei saa viedä liian paljon voimavaroja ja aiheuttaa stressiä, vaan sen tulisi olla mukava osa elämää.

Painonhallinnan voi aloittaa säännöllisellä ateriarytmillä eli syödä 3-4 tunnin välein, nappaamalla yksi kasvis tai vihannes joka aterialle ja lisäämällä kuitupitoista ruokaa joka päivälle.

– Kaikkea saa syödä oikeassa suhteessa. Kokonaisuus ratkaisee. Herkut eivät ole kieltolistalla, sillä perinteisesti ihmistä houkuttelee juuri ne kielletyt asiat.

Mäkysen mukaan ihminen on luonnostaan perso makealle, sillä onhan äidinmaitokin makeaa. Tärkeää on jatkuvan napostelun välttäminen, jolla voidaan suojella myös hampaita.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vähemmänkin riittää

Vanhemmilla, joiden lapset syövät liian vähän, voi olla suuri huoli lapsen hyvinvoinnista ja siitä, saako lapsi tarpeeksi ravintoa.

– Suurin osa vähän syövistä lapsista kasvaa ja voi hyvin. Silloin vanhempien on tärkeää kuulla, että he ovat tehneet parhaansa ja oikein.

Mäkysen mukaan riittää, jos lapsi syö edes jotakin ruokaympyrön jokaisesta lohkosta. Tarvittaessa lapselle voidaan miettiä sopivia ravintolisiä kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Katarinan vinkit syömispulmiin:

  • Syö säännöllisesti 5 kertaa päivässä

  • Pyri syömään aina keittiön pöydän ääressä tv:n ja sohvan sijaan.

  • Kata ruokapöytä kauniiksi ja tee syömistilanteesta rennon mukava.

  • Ota lapset ruoanlaittoon mukaan ja maistelkaa jo kokatessa uusia makuja.

  • “Ruoalla saa leikkiä”. Voit nauttia vaikka piknikin olohuoneen lattialla tai rakentaa lautaselle hauskannäköisen välipalan.

  • Ruokaan tutustuminen koskemalla, haistamalla ja katsomalla auttaa lasta tutustumaan uusiin ruokiin.

  • Näytä vanhempana lapselle mallia monipuolisesta syömisestä ja neutraalista suhtautumisesta ruokailutilanteisiin.

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje