Vaasan logo

Stundars tarjoaa aikamatkan menneeseen maailmaan ja ripauksen taidetta – Katso kuvagalleria ja kesän ohjelma

Grosin rakennuksessa on muun muassa Ateljé Stundars, jossa taiteilija Damla Tamer työskentelee tämän kesän.
Grosin rakennuksessa on muun muassa Ateljé Stundars, jossa taiteilija Damla Tamer työskentelee tämän kesän.
Kuva: Riikka Ilmonen
Jaa artikkeli

1800-luvun pyykinpesijan tupa Tuovilasta, Vanhan Vaasan palosta selviytynyt maalaiskauppa ja mamsellituulimylly, jonka eräs talonpoika rakensi vuonna 1852 Raippaluodossa.

Muun muassa nämä ja kymmenet muut rakennukset kertovat tarinoitaan Stundarsin museon pihapiirissä. Museokylä vie vierailijan aikamatkalle menneisiin vuosisatoihin ja ihmisten elämiin.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pihapiiriä reunustavat eri rakennukset, jolloin oman pihan suojeleminen eläimiltä ja kutsumattomilta vierailta oli helpompaa.
Pihapiiriä reunustavat eri rakennukset, jolloin oman pihan suojeleminen eläimiltä ja kutsumattomilta vierailta oli helpompaa.
Riikka Ilmonen

Opastusta läpi kesän

Juhannuksen jälkeen avautuva Stundars odottaa kesästä vilkasta parin hiljaisen vuoden jälkeen.

Kesän ohjemaan kuuluvat jokapäiväiset opastukset ja vierailevien taiteilijoiden näyttelyt. Reippailijat voivat suunnata pihasta Söderfjärdenille päin lähtevälle vaellusreitille.

Museopedagogi Martin Backman-Witting kertoo, että Stundarsissa on yhteensä 72 rakennusta. Opastus keskittyy kuitenkin kyläkouluun, maalaiskauppaan ja -taloon, joissa esitellään entisajan arkea. Useimpiin muihin rakennuksiin pääsee kurkistamaan ovelta ilman opastakin.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Museopedagogi Martin Backman-Witting kertoo maalaistalosta löytyvän eniten nähtävää.
Museopedagogi Martin Backman-Witting kertoo maalaistalosta löytyvän eniten nähtävää.
Riikka Ilmonen

Tie oppivelvollisuuteen

Backman-Wittingin mukaan kyläkoululla on ollut erityisen tärkeä merkitys Suomelle jo ennen itsenäisyyden aikaa.

– Suomalaisen koulun historia ulottuu 1600-luvulle asti, kun pietismin kautta syntyi aate siitä, että jokaisen yksilöllinen suhde Jumalaan on niin tärkeä, että kaikkien pitäisi voida lukea itse.

1800-luvulla maaseudun köyhillekin haluttiin luoda mahdollisuuksia koulun kautta, ja vuonna 1921 lakiin kirjattiin oppivelvollisuus.

Kesän aikana on mahdollisuus testata vanhan ajan oppituntia. Museopedagogi kuitenkin painottaa, että oppitunti on kiltimpi versio, ja kyse on leikistä. Kukaan ei saa karttakepistä näpeilleen, hän lupaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Maalaistalo näyttää konkreettisesti entisajan elämää.
Maalaistalo näyttää konkreettisesti entisajan elämää.
Riikka Ilmonen

Samat unelmat

Backman-Witting nimeää Stundarsin maalaistalon rakennuksista kauneimmaksi, ja hän kertoo sieltä löytyvän eniten nähtävää. 1700-luvun lopulla muualta Sulvalta siirretty talo kuvastaa aikansa rakennusperinteitä.

– Tupiin astuttiin nöyrinä kumarassa, jottei lyö päätänsä ovenkarmiin, ja kynnykset ovat korkeita, jotta lämpö pysyy sisällä.

Vaikka talo on iso, kaikki toiminta tapahtui samassa huoneessa. Takkatulen äärellä roikkuu vauvanistuin, nurkissa on kerrossängyt ja reikäleivät roikkuvat orrella katonrajassa. Jokapuolella on pieniä yksityiskohtia, joilla on looginen funktio.

– Näytämme vierailijoille nyky- ja entisajan eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia. Ihmisillä on ollut samanlaisia unelmia, tarpeita ja paheita kuin nykyään, mutta erilaisessa paketissa.

Ovenpielen naulassa roikkuvan nuijan käyttötarkoitusta ei tarvitse juuri arvuutella.

– Pohjanmaalla ihmiset ovat olleet hyvin lukutaitoisia, mutta myös melko kovia tappelupukereita, Backman-Witting virnistää.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Käsityöläiskylässä saa tunnustella käsityöläisten elämää aikoinaan.
Käsityöläiskylässä saa tunnustella käsityöläisten elämää aikoinaan.
Riikka Ilmonen

Paikalliset kesätyöläiset

Alueen kauimmaisessa päässä sijaitsee vähävaraisten käsityöläisten käsityöläiskylä, jota kutsutaan myös harmaaksi kyläksi. Sen yhteydessä on eläinpiha, jossa järjestetään opastuksia lapsille.

Backman-Witting kertoo museolla työskentelevän ympäri vuoden kahdeksan kokoaikaista työntekijää ja kesäisin lisäkäsiä, joista osa on Mustasaaren kunnan kautta harjoittelussa. Suuri panostus on myös talkooväellä.

Opastuksen lisäksi henkilökunta haluaa tuoda esille kunnostustöitä. Lähiaikoina Parantajaeukon tupaan on laitettu uudet sähköt, tuulimylly tervattu ja harmaassa kylän rakennuksen kaislakatto korjattu.

Perinnetietoa jaetaan paikan päällä sekä sosiaalisessa mediassa.

–Täällä on jatkuvasti korjaus- ja rakennusprojekteja menossa. Ilman niitä toiminta ei pysyisi käynnissä.

Eläinpihassa vastassa ovat lampaat, kanit ja kanat.
Eläinpihassa vastassa ovat lampaat, kanit ja kanat.
Riikka Ilmonen

Stunsdarsin kesäohjelma

  • Päivittäin auki 27.6. alkaen kello 11–16. Opastuksia ja ohjelmaa joka päivä.

  • Taidenäyttelyiden avajaiset 30.6. Vaasalaisten kuvataiteilijoiden Maija Minnin ja Kika Wikmanin ja uusikaarlepyyläisen muotoilijan Linda Andtbackan teoksia esillä 15.8. saakka.

  • Leikkipäivä 7.7.

  • Rakennusperinnepäivä 14.7.

  • Historialliset maisemat 21.7.

  • Käsityöläispäivä 30.7.

Vaasalaisen kuvataitelijan Kika Wikmanin puupiirrosnäyttely "Sininen" on esillä Stundarsissa 15. elokuuta asti.
Vaasalaisen kuvataitelijan Kika Wikmanin puupiirrosnäyttely "Sininen" on esillä Stundarsissa 15. elokuuta asti.
Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje