Vaasan logo

Tältä näyttää uudessa yhtenäiskoulussa – ei enää perinteisiä liitutauluja

Esa Viitasalo on Variskan koulun alkuperäinen opettaja, ja hän toimi aikanaan Pauliina Lehtisen luokanvalvojana. Lehtinen aloitti syksyllä Variskan yhtenäiskoulun luokanopettajana. Opinportailla istuvat myös Lehtisen viidesluokkalaiset oppilaat Peppi Kuusjärvi, Venla Ojaniemi ja Eemeli Salmela
Esa Viitasalo on Variskan koulun alkuperäinen opettaja, ja hän toimi aikanaan Pauliina Lehtisen luokanvalvojana. Lehtinen aloitti syksyllä Variskan yhtenäiskoulun luokanopettajana. Opinportailla istuvat myös Lehtisen viidesluokkalaiset oppilaat Peppi Kuusjärvi, Venla Ojaniemi ja Eemeli Salmela
Kuva: Riikka Ilmonen

Kolme viikkoa sitten oppilaat aloittivat syyslukukautensa uudessa Variskan yhtenäiskoulussa.

Koulussa opiskelevat nyt entiset Variskan koulun yläluokat ja Vanhan Vaasan koulun alaluokat, jotka olivat neljän vuoden ajan evakossa Palosaaren koulussa. Oppilaita uudessa koulussa on 565 ja henkilökuntaa kaikkiaan vajaat 100.

Entinen opettaja, nykyinen kollega

Yhtenäiskoulun uusi luokanopettaja Pauliina Lehtinen on innoissaan uudesta koulusta ja sen mahdollisuuksista. Hänellä on hyviä muistoja, sillä hän oli itsekin Vanhan Vaasan koulun ja Variskan koulun oppilas.

Nykyinen kollega, liikunnanopettaja Esa Viitasalo toimi Lehtisen liikuntaluokan luokanvalvojana yläkoulussa.

– Pauliina oli tomera järjestelijä. En ihmettele yhtään, että hänestä tuli opettaja.

Lehtinen kertoo, että koulun resurssiopettaja Jukka Karppi toimi hänen luokanopettajanaan. Esimerkiksi matematiikan tunteja he pitävät nykyään yhdessä.

– On aika mahtavaa, kun pääsee tekemään yhteistyötä oman entisen luokanopettajansa kanssa, Lehtinen kertoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Oppiminen noussut uudelle tasolle

Lehtinen arvioi, että ensimmäisenä vuonna yhtenäiskoulu hakee uriaan yhdeksi, yhtenäiseksi kouluksi. Jonkin verran opettajat jo opettavat ristiin ja toimivat samoissa tiimeissä, esimerkiksi kiusaamisen vastaisessa työssä.

– Yhtenäiskoulu varmasti myös madaltaa kynnystä hypätä alaluokilta yläluokille, kun ollaan jo samoissa tiloissa, Viitasalo sanoo.

Uusi, vaalea kouluosa yhdistyy taustalla näkyvään, vanhaan punatiiliseen osaan.
Uusi, vaalea kouluosa yhdistyy taustalla näkyvään, vanhaan punatiiliseen osaan.
Riikka Ilmonen

Viitasalo aloitti liikunnanopettajana Variskalla, kun se rakennettiin 1990-luvulla.

30 vuodessa moni asia on muuttunut, ja yhdeksi tärkeäksi muutokseksi hän mainitsee oppilashuollon ja tukitoimien kehittymisen. Lisäksi kiusaamiseen puututaan ihan eri tavalla kuin ennen vanhaan.

– Nykyään nämä kuuluvat koulun arkeen ja pitoon. Eivätkä ne ole vain lauseina paperilla, vaan koulussa on sitä varten tiimit ja vastuualueet.

Kumpikin opettaja näkee, että alaluokkien toiminnallinen oppiminen on noussut aivan uudelle tasolle.

Oppilas ei ole oppimistilanteessa passiivisessa roolissa, vaan aktiivisena toimijana.

Oppimiseen voidaan yhdistää vaikkapa peli tai leikki, tai tehtävät tehtyään oppilas saa kiipeillä hetken puolapuilla.

Uudessa yhtenäiskoulussa toiminnallisuudelle on varattu kokonaan oma parveke, jossa on suuret ikkunat ja raikas ilma. Tilassa on tavallisia pöytiä, kiikku- ja säkkituoleja, palloja, tehtäväkortteja ja muita välineitä, joita saa hyödyntää opetuksessa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Itseohjautuvuutta harjoitellaan

Parveke on erityisesti Lehtisen 5b-luokkalaisten Eemeli Salmelan, Venla Ojaniemen ja Peppi Kuusjärven suosikkipaikka. Uusi koulu näyttää hienolta, ja sinne oli mukava mennä, vaikka Ojaniemen mukaan kesäloma olisi voinut kestää vielä kaksi viikkoa.

Koulun monimuotoisia tiloja on päästy jo testaamaan.

– Joskus Pauliina antaa luvan mennä tekemään esimerkiksi matematiikan tehtäviä haluamaansa paikkaan, Ojaniemi kertoo.

– Kerran olen tullut ainakin tähän Opinportaille tekemään tehtäviä, Salmela sanoo viitaten koulun monitoimiportaisiin, joita voidaan käyttää opiskeluun, esiintymisiin tai esimerkiksi vanhempainiltoihin.

Parvekeella on toiminalliseen oppimiseen kannustavia välineitä, mutta myös tavallisia pöytiä ja tuoleja.
Parvekeella on toiminalliseen oppimiseen kannustavia välineitä, mutta myös tavallisia pöytiä ja tuoleja.
Riikka Ilmonen

Kolmikon mielestä on mukavaa, kun opiskelupaikan voi välillä itse valita. Joissain aineissa on hyvä jäädä luokkaan ja toisissa taas kaverin kanssa oppii paremmin.

– Siinä harjoitellaan samalla itseohjautuvuutta, että pystyy arvioimaan omaa työskentelytapaansa ja -ympäristöään, Lehtinen taustoittaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Uusia luokkahuoneita myös yläluokille

Rehtori Päivi Kaarniemi esittelee alaluokkien luokkahuoneita ja niiden välisiä monitoimitiloja. Vaalea värimaailma tuo tiloihin valoisuutta ja hillityt värit viihtyisyyttä.

Tilat muuttuvat käyttötarkoituksen mukaan. Luokkia saa yhdistettyä avattavan väliseinän avulla.

– Tämä on yhteisopettamisesta konkreettisin malli.

Perinteistä liitutaulua ei enää ole, vaan valkotaulun rinnalla on älytaulu, johon voi jakaa oppikirjan tehtäviä, ja oppilaat voivat tulla tekemään tehtäviä kosketusnäytölle.

Luokkahuoneissa ei ole perinteistä liitutaulua, vaan valkotaulun rinnalla on kosketusnäyttöinen älytaulu.
Luokkahuoneissa ei ole perinteistä liitutaulua, vaan valkotaulun rinnalla on kosketusnäyttöinen älytaulu.
Riikka Ilmonen

Valot luokkaan syttyvät itsestään, kun ensimmäinen kävelee sisään.

Rehtori on tyytyväinen, kun reilun 1,5 vuoden rakennus- ja remontointiprojekti on saatu valmiiksi.

Uusi kouluosa on liitetty vanhaan nivelosalla, jossa on yhteinen opettajainhuone ja muita henkilökunnan, hallinnon ja oppilashuollon tiloja.

– Vanhan puolen entinen opettajainhuone saneerattiin yläluokkien matematiikan ja pienryhmien luokiksi, Kaarniemi kertoo.

Variskan yhtenäiskoulu

  • Yhtenäiskoulussa opiskelevat entiset Vanhan Vaasan koulun alaluokat ja Variskan koulun yläluokat.

  • Alaluokat ovat uudella puolella ja yläluokat vanhassa osassa, jossa muutamia luokkatiloja on saneerattu.

  • Rakennusprojekti alkoi vuoden 2021 alussa. Urakan budjetti oli 9,7 miljoonaa euroa (pl. irtokalusteet). Rakennuttamisesta vastasi Lujatalo Oy.

  • Uuden puolen on suunnitellut arkkitehtuurikilpailun voittanut UKI Arkkitehdit Oy. 1990-luvulla valmistunut vanha puoli on arkkitehti Asko Halmeen suunnittelema.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje