Vaasan logo

Vau, mitkä maisemat - Vaasan kirkon kello sai viisarinsa takaisin

Kirkon kellotornista on kauniit näkymät neljään eri ilmansuuntaan. Kellotaulusta näkyy Vaasan hovioikeus.
Kirkon kellotornista on kauniit näkymät neljään eri ilmansuuntaan. Kellotaulusta näkyy Vaasan hovioikeus.
Kuva: Emma Takalo
  • Emma Takalo
Jaa artikkeli

Vaasan kirkon kellotorniin noustaan kapeita kierrerappusia. Ylös noustessa kivirappuset muuttuvat metallirapuiksi. Ikkunoista näkee Vaasan maisemia yhä korkeammalta ja korkeammalta. Nurkissa on lintujen jätöksiä.

Kellotornissa on kylmä, mutta valoisaa. Suurista kellotauluista tulvii tilaan valoa.

Vaasan kirkon aikaa näyttävä kello pysähtyi viime syksynä. Syynä oli sähköisen kellokoneiston huono kunto.

Nyt kello on saatu taas toimintaan uuden koneiston ansiosta. Jokaisen neljän kellotaulun taakse tulee oma moottori. Myös viisarit kunnostettiin kelloremontissa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Uusi kello on nykyaikainen

Kellojen korjauksesta vastanneen Jyväskyläläisen Suveko oy:n Petri Korhonen on ollut mukana uusien kellojen suunnittelussa.

– Koneistossa kaikki pyörii öljyssä, ja siinä on täysin suojattu rakenne. Näin koneistoon ei pääse likaa, pölyä tai muuta roskaa, Korhonen kertoo.

Kellon laitteisto on rakennettu Suomessa.

– Meillä on saksalainen tavarantoimittaja, mutta laitteet tehdään itse sähköosista lähtien.

Petri Korhosen mukaan kellon laitteisto tehdään itse sähköosista lähtien.
Petri Korhosen mukaan kellon laitteisto tehdään itse sähköosista lähtien.
Emma Takalo

Suomen sääolosuhteissa esimerkiksi lumi voi aiheuttaa ongelmia avonaisten tornikellojen, kuten Vaasan kirkon kellon, osoittimiin.

Uusi kello on synkronisoitu, mikä tarkoittaa, että kellon osoittimet palaavat näyttämään oikeaa aikaa ilman, että ne vioittuvat.

Nykyteknologialla kello on todella tarkka, ja sen ohjelmistot ovat etänä seurattavia. Myös kellonaikaa voidaan säätää etänä.

– Ennen yhden kellon takia on pitänyt kulkea 700 kilometriä. Nyt kaikki toimii automaattisesti.

Vs. talousjohtaja Kjell Fellman uskoo, että uusi kellokoneisto kestää ainakin sata vuotta. Kellotaulussa on kiinni yksi uuden aikakellon koneiston moottoreista.
Vs. talousjohtaja Kjell Fellman uskoo, että uusi kellokoneisto kestää ainakin sata vuotta. Kellotaulussa on kiinni yksi uuden aikakellon koneiston moottoreista.
Emma Takalo

Kallis investointi kestää satoja vuosia

Kello on suunniteltu sellaiseksi, että sitä ei tarvitse huoltaa. Uudella kellokoneistolla on kymmenen vuoden takuu.

– Mekaanisesti kello kestää ainakin 100 vuotta, Korhonen kertoo.

Kellotornista löytyy myös alkuperäinen, tukholmalaisen Gustav Wilhelm Linderothin vuonna 1907 valmistama heilurikello. Alkuperäisen kellon olisi saanut käyttöön 50 000 eurolla. Se olisi kuitenkin vaatinut jatkuvaa huoltoa.

Petri Korhonen esittelee Gustav Wilhelm Linderothin vuonna 1907 valmistamaa heilurikelloa.
Petri Korhonen esittelee Gustav Wilhelm Linderothin vuonna 1907 valmistamaa heilurikelloa.
Emma Takalo

Uudempaa, rikki mennyttä sähkökelloa ei kannattanut korjata.

– Kello on ajettu loppuun, eikä se enää täytä nykyisiä määräyksiä, Korhonen kertoo.

Uusi kellokoneisto maksoi laitteistoineen noin 40 000 euroa. Yhteensä koko projekti maksaa arviolta 50 000 euroa.

Viimeisenä asennettiin kunnostetut osoittimet. Kellotaulujen on tarkoitus näyttää oikeaa aikaa tällä viikolla.

Kjell Fellman tarkastelee kunnostettuja osoittimia, jotka on valmistettu kuparista.
Kjell Fellman tarkastelee kunnostettuja osoittimia, jotka on valmistettu kuparista.
Emma Takalo

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje