Vaasan keskussairaalan lastenosasto sai 904 pehmolelua – Hyväntekijä: Syöpäpotilaana ymmärsin, miten tärkeää on tuntea olonsa turvalliseksi

Vaasalainen hyväntekijä Eva-Maria Strömsholm on kerännyt Vaasan keskussairaalan lapsipotilaille pehmoleluja jo kahdeksan vuoden ajan. Tänä vuonna hän luovutti marraskuussa 904 pehmolelua keskussairaalan lastenosastolle.

. Pehmolelukeräyksen idea syntyi aikanaan Strömsholmin omasta potilaskokemuksesta keskussairaalassa. Hän sai toteutukseen kannustusta myös lasten parissa työskentelevältä ystävältään.

. – Olin vuosina 2008–2010 syöpäpotilaana ja ymmärsin silloin, miten tärkeää on tuntea olonsa turvalliseksi sairaalassa. Ajattelin, että olisi kiva, jos henkilökunta voisi antaa lapsille jotakin, josta he saisivat vähän lohtua, sillä lapset pelkäävät usein uusia tilanteita, Strömsholm kertoo.

. – Olin itse hyvissä ja turvallisissa käsissä keskussairaalassa, hän kiittelee saamaansa hoitoa.

. Strömsholm arvioi keränneensä vuosien varrella lapsille noin 8 000 pehmolelua.

. – Muistan, että yhtenä vuotena saimme niitä jopa 2 500 kappaletta ja joku toinen vuosi niitä tuli vähän päälle tuhat kappaletta, että arviolta noin tuhat kappaletta vuosittain, hän ynnäilee.

. Laskuissa eivät ole mukana ne pehmolelut, joita Strömsholm on kerännyt Pietarsaaren alueella Pietarsaaren lastenosastolle.

. – Siellä yhdyshenkilö kerää vielä pehmoleluja kasaan. Ne luovutetaan myöhemmin. En tiedä, paljonko sinne on nyt kertynyt, Strömsholm toteaa.

. Strömsholm aloittaa pehmolelujen keräämisen joka vuosi syys-lokakuussa ja luovuttaa lelut keskussairaalalle marraskuussa. Hänellä on yhdyshenkilöjä ympäri Pohjanmaata, jotka ottavat pehmoleluja vastaan ja kuljettavat ne Vaasaan Strömsholmin verannalle.

. – Keräyspisteitä on Vaasan lisäksi muun muassa Mustasaaressa, Maalahdessa, Vöyrillä, Oravaisissa, Kristiinankaupungissa, Uudessakaarlepyyssä, Kornäsissä, Närpiössä ja Pietarsaaressa, Strömsholm luettelee.

. – Oma autoni on luovutuspäivänä ääriään myöden täynnä. Jopa suksiboksissa on pehmoleluja, että saan kaiken vietyä perille, hän naurahtaa.

. Hänen mukaansa ihmiset lahjoittavat paljon ihan tavallisia nalleja ja pehmolelujen joukossa on paljon lisäksi koiria, kissoja, apinoita sekä dinosauruksia.

. – Tänä vuonna saimme myös sellaisia pieniä hylkeitä, joiden päällä oli kangas. Kun kankaan veti hylkeen pään yli, paljastui sen alta ihan toinen eläin. Se oli aika kiva, Strömsholm kehaisee.

. Strömsholmin mukaan sairaalan henkilökunta ja lasten vanhemmat ovat olleet erittäin kiitollisia pehmolelukeräyksestä.

. – Kun lapsi pitää tutkia tai hänelle pitää laittaa vaikkapa kanyyli, niin se on yleensä aika pelottavaa. Jos lapsi saa ensin valita pehmolelun, ja henkilökunta voi näyttää, miten kanyyli laitetaan pehmolelulle tai miten kuunnellaan sydäntä, se ei ole lapselle niin pelottavaa, Strömsholm tietää.

. – Ja tärkeintä on, että lapsi saa ottaa pehmolelun mukaan kotiin. Olen kuullut lasten vanhemmilta, että pehmolelu on ollut tärkeä kotonakin ja sen kanssa on esimerkiksi nukuttu, hän lisää.

. Kaikki pehmolelut, mitkä Strömsholm kerää ja lahjoittaa vuosittain, löytävät aina kodin.

. – Kaikille niitä ei edes riitä, mutta ainakin 904 lasta saa pehmolelun tänäkin vuonna, hän iloitsee.

. Strömsholm ei osaa sanoa, jatkuuko pehmolelukeräys ensi vuonna.

. – Otan aina vuoden kerrallaan ja katson, miten jaksan, mihin on mahdollisuus ja kuinka paljon yhdyshenkilöitä saan kasaan. Ensi vuoden kohtalo ratkeaa varmasti kesällä 2020, hän lupaa.

. – Olen kiitollinen, että niin moni ympäri Pohjanmaata on jälleen lahjoittanut pehmoleluja sairaille lapsille. Iso kiitos kaikille lahjoittajille ja yhdyshenkilöille, Strömsholm kiittelee.

. Jenni Mäkelä

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Vaasan keskussairaalan lastenosasto sai 904 pehmolelua – Hyväntekijä: Syöpäpotilaana ymmärsin, miten tärkeää on tuntea olonsa turvalliseksi

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Vaasan keskussairaalan lastenosasto sai 904 pehmolelua – Hyväntekijä: Syöpäpotilaana ymmärsin, miten tärkeää on tuntea olonsa turvalliseksi

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje