Vaasan lääni purettiin lähes 30 vuotta sitten – selvitystyötä johtanut Antti Iso-Koivisto ehdotti jakoa kolmeen maakuntaan, vaikka piti sitä jo silloin virheenä

SEINÄJOKI

. "Maakuntajako latisti jo Nuijamiesten marssin mahtavaa voimaa, eikä soi Kytösavun aukeillakaan kuin ennen."

. Jo edesmennyt Ilkan vähäkyröläinen toimittaja Eila Erkkilä purki pettymystään maakuntajakoon kolumnissa, joka julkaistiin joulukuussa 1996. Erkkilä jatkoi: "Vaikka olen kasvanut eteläpohjalaisessa maaperässä, aivan eteläpohjalaisuuden alkulähteillä niin eteläpohjalaiseksi kuin eteläpohjalaiseksi voi yleensä kasvaa, huomasin eräänä päivänä, että minun pitäisi olla jotain aivan muuta. Mikä lie pohjanmaalainen tai jotain sinne päin."

. Vaasan läänin jakaminen kolmeen maakuntaan oli haastava tehtävä. Toukokuussa 1992 silloinen sisäministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kummasteli Ilkassa , miten häly on voinut olla niin kovaa, kun muualla maassa maakuntajako on toteutettu yksimielisesti. Jaon jo toteuduttua Ilkan pääkirjoituksessa arveltiin joulukuussa 1993, ettei "ole epäilystäkään, etteikö jatkossakin läänin yhtenäisyyden nimissä pyrittäisi heittelemään kapuloita Etelä-Pohjanmaan liiton rattaisiin."

. Maakuntajaon selvitysmiehenä toimi kurikkalaissyntyinen Antti Iso-Koivisto . Hän sanoo, että maakuntajakoon liittyvät intohimot olivat enemmänkin maakunta- kuin puoluepoliittisia.

. –Kaikenlainen itsekäs aluehallintopyrkimys on ollut Suomessa vahvaa koko ajan. Sen kanssa painiskeltiin se 40 vuotta, mitä olin työelämässä, Iso-Koivisto toteaa.

. Silloisessa Vaasan läänissä jako kolmeen maakuntaan oli joillekin tahoille suorastaan elämän ja kuoleman kysymys.

. –Ruotsin vallan ajoilta periytyneen valtiojohtoisen lääninhallinnon asema oli vahva, samoin niiden luoma imago sijaintikaupungeilleen, kuten esimerkiksi Vaasalle, hän huomauttaa.

. Aiemmin alueellisesta kehitystyöstä olivat vastanneet seutukaavaliitot ja maakuntaliitot, jotka yhdistettiin uudistuksessa maakuntien liitoiksi.

. –Etenkin maakuntaliittoihin kunnat nimesivät edunvalvojikseen johtavia virka- ja luottamushenkilöitään, yritysjohtajia ja kansanedustajia. Jopa maaherra saattoi johtaa kuntien perustamaa yhdistystä, Iso-Koivisto muistelee.

. Kun tuli asiaa Helsingin herroille, koottiin "karvalakkilähetystö", jossa oli edustus vähintäänkin jokaisesta hallituspuolueesta.

. Iso-Koiviston mukaan läänien loppuminen ja aluekehitysvastuun siirtyminen kunnille oli tiedossa jo aiemmin.

. –Tiedettiin myös, että tehtäviä tulee niin paljon, etteivät silloiset kunnat pysty niitä hoitamaan, eivät varsinkaan EU:lta tulevia tehtäviä. Kolmijako oli näin perusteltua, Iso-Koivisto sanoo.

. Aluejaon yhtenäistämishanke käynnistyi Esko Ahon (kesk.) pääministerikaudella. Iso-Koiviston mukaan myös kokoomus oli hankkeessa vahvasti mukana, sillä hallinnon kehittämisestä vastaavana ministerinä toimi Ilkka Kanerva .

. –Valmistelu alkoi osin jo Ahon hallitusta edeltäneessä Harri Holkerin hallituksessa, jossa Kanerva oli myös mukana, hän toteaa.

. Pyrkimys oli kootumpaan ja kevyempään aluehallintoon. Silloinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen (kok.) kutsui kaksi selvitysmiestä tutkimaan tarvetta aluejakomuutoksiin. Heistä toinen oli Iso-Koivisto.

. –Pelkkien seutukaavaliittojen tehtävien takia en selvitysmiehenä ollut aluksi kolmijaon kannalla, enkä ole vieläkään, hän sanoo.

. Iso-Koiviston mielestä nykyinen maakuntakaava voitaisiin perustellusti laatia koko Vaasan vaalipiiriä koskevaksi.

. –Näin saataisiin kolmen maakunnan kansanedustajatkin yhdessä ja mahdollisimman yksimielisinä toteutustyöhön. Nyt näyttää siltä, että kansanedustajat joutuvat olemaan nurkkapatriootteja, hän toteaa.

. Vaikka muuta ajatteli, esitti Iso-Koivisto Vaasan läänin jakamista kolmeen maakuntaan. Poliittinen ohjaus oli kahden vahvan keskipohjalaisen varassa, pääministeri Esko Ahon ja hänen erityisavustajansa Altti Seikkulan . Seikkulasta tuli myöhemmin Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja.

. –Keski-Pohjanmaa oli näille kahdelle tärkeä paikka, ja siitä seurasi myös se, että jos Keski-Pohjanmaa saa oman maakuntansa, on myös Etelä-Pohjanmaan se saatava. Syntyi eräänlainen dominoefekti, Iso-Koivisto kertaa.

. Koko aluejakoselvityksen vaikein päätös oli Kyrönmaan kolmen kunnan kohtalo. Pukkilansaaren ja Hulmin tanssipaikoilla nuoruusvuosinaan kulkeneelle Iso-Koivistolle Isokyrö ja Laihia olivat olennainen osa Etelä-Pohjanmaata.

. Toisin kuitenkin kävi.

. –Ympäristöministeriön tilastonikkarit laskeskelivat perustelut, joilla poiketa Valtioneuvoston aiemmasta aluejakopäätöksestä, ja liittää kunnat Vaasan rannikkoseutuun. Heidän mielestään työssäkäynti ja muu asiointi puolsivat yhdistämistä Vaasan seutuun.