Vanhan kerrostalon remonttiin on yhä vaikeampi saada yhtiölainaa pankeista – Ilmiö tuttu myös Vaasassa ja Seinäjoella

VAASA

. Isännöintiliiton teettämän kyselyn mukaan yhä useammilla taloyhtiöillä eri puolilla Suomea on ollut vaikeuksia saada yhtiölainoja remontteihin.

. BUMA-Team oy:n toimitusjohtaja Janne Alan mukaan ilmiö on näkynyt myös Vaasassa, mutta ei kovin laajasti. Alan mukaan pankkien luotonantovaatimukset ovat kiristyneet.

. – Omistuspohjaa katsotaan entistä enemmän. Pääsääntöisesti lainansaantivaikeuksia ei ole ollut, mutta kyllähän pankit ovat kiristäneet siltä osin. Meillä on ollut kaksi tapausta, joissa lainaa ei ole myönnetty nykyisestä pankista, koska on ollut liikaa osakkaita, jotka omistavat asunnot sijoitusmielessä.

. – Tällä hetkellä osuus taitaa olla 60 prosenttia, ainakin joillain pankeilla. Sanotaanko näin, että jos taloyhtiö on ollut pankin kannalta aiemmin varma lainoituskohde, näin ei enää välttämättä ole.

. Alan mukaan yhtään hanketta ei ole tarvinnut jättää väliin sen vuoksi, ettei pankista saa lainaa.

. – Joillain pankeilla on tiukemmat kriteerit kuin toisilla. Käsitykseni mukaan lainoitukset on pystytty hoitamaan toisen rahoituslaitoksen kanssa.

. Ala korostaa, että yrityksellä on satoja isännöintikohteita, joten prosentuaalisesti ongelma ei ole iso. Yrityksen kohteista valtaosa on 1960-, 1970- ja 1980-luvulla rakennettuja taloja Vaasan keskustassa. Tämän ikäisissä taloissa tehdään parhaillaan isoja perusparannuskorjauksia.

. Pankkien kiristyneet kriteerit on huomattu myös toisessa suuressa isännöintitoimistossa Mäkinen Oy:ssä.

. – Taloyhtiön muodostavat osakkaat, ja pankki on entistä kiinnostuneempi, kuka yhtiössä asuntoja omistaa. Sen perusteella arvioidaan todellista maksukykyä ja riskiä, kertoo omistajayrittäjä Heidi Similä Mäkinen Oy:stä.

. – Yhtään korjausta ei ole peruuntunut sen vuoksi, ettei olisi saatu yhtiölle lainaa, Similä tarkentaa.

. Mäkinen on Vaasan toiseksi suurin isännöintitoimisto, jolla on sekä vanhoja että uusia kohteita eri puolilla Vaasaa.

. Myös Mäkisen isännöimiin taloyhtiöihin kuuluu 1960-, 1970- ja 1980-lukujen taloja.

. – Vaasassa 1970-luvulla on rakennettu esimerkiksi isot asuinalueet Isolahti ja Suvilahti, viittaa Similä.

. Isännöintiliiton kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä valtakunnallisesti yli puolella oli ollut vaikeuksia lainojen kanssa.

. Similän arvion mukaan pankkien luotto taloyhtiöihin on alueella melko korkea.

. – En tiedä, meneekö täällä alueellisesti paremmin, ja pankit uskovat sen takia, vai mikä on syy.

. Seinäjoen isännöintikulman toimitusjohtaja Mika Poutun mukaan yhdessä yrityksen kohteessa törmättiin loppuvuodesta lainansaantivaikeuksiin.

. – Ainoastaan taloyhtiön oma pankki tarjosi lainaa, mutta ei täysimääräisenä. Osakkeenomistajat joutuivat hoitamaan siitä aika ison osan.

. Poutun mukaan lainansaantiin vaikuttivat 1970-luvun taloyhtiön ikä ja arvioitu myyntihinta.

. – Pankki on todennäköisesti katsonut, ettei vakuusarvo ole riittävä remontinkaan jälkeen, Pouttu arvioi.

. Hän huomauttaa, että uudet asunnot menevät nyt paremmin kaupaksi, ja vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet.

. Seinäjoen isännöintikulmalla on lähes sata asuntoa, joista valtaosa on Seinäjoella. Poutun mukaan yhtiökokouksissa on nyt käyty läpi sitä, ettei remontteja kannata siirtää niin, että ne kasautuvat.

. Poutun mukaan lainansaantivaikeudet ovat uusi ilmiö. Valtaosa yrityksen hoitamista taloyhtiöistä on uusia taloja, mutta vanhimmat ovat 1950-luvulta. Vanhoihin yhtiöihin on vuosien varrella teetetty isoja hissi- ja putkiremontteja.

. – Viime vuonna tämä tuli ensimmäistä kertaa vastaan. Aiemmin on tehty yli miljoonan euron urakoita, eikä rahan kanssa ole ollut mitään ongelmia.

. Laura Annila

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Vanhan kerrostalon remonttiin on yhä vaikeampi saada yhtiölainaa pankeista – Ilmiö tuttu myös Vaasassa ja Seinäjoella

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Vanhan kerrostalon remonttiin on yhä vaikeampi saada yhtiölainaa pankeista – Ilmiö tuttu myös Vaasassa ja Seinäjoella

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje