Työväen juhlana vappua viettävien puheissa on kautta historian annettu sanallista palautetta kulloisellekin hallitukselle ja sen aikaansaannoksille. Tämä vuosi ei tule olemaan poikkeus, pikemminkin päinvastoin. Petteri Orpon hallituksen on syytä varautua tulenpalavaan kritiikkiin ja värikkäisiin sanavalintoihin, sillä sen työmarkkinoille tekemät muutokset ovat erinomaista sytykettä puheitaan pitäville työmarkkinajohtajille.
Kuluvalla hallituskaudella työelämää on mullistettu historiallisen suurella määrällä uudistuksia. Valtaosa niistä ei ole miellyttänyt työntekijöitä eikä heidän edunvalvojiaan. Lista on pitkä.
Paikallista sopimista on laajennettu ja nyt se ulottuu myös järjestäytymättömiin yrityksiin. Työtaisteluoikeuteen hallitus puuttui heti toimikautensa alkumetreillä. Poliittisten lakkojen kestoa rajattiin ja myös tukilakkoihin puututtiin. Myös irtisanomissuojaan on tehty helpotuksia, ja parhaillaan eduskunnassa on laki määräaikaisten työsuhteiden teon helpottamisesta.
Sosiaali- ja työttömyysturvan leikkaukset näkyvät etenkin työttömien ja lapsiperheiden taloudessa. On porrastettu ansiopäivärahaa, poistettu osa-aikatyön tekemisen ilman sanktioita mahdollistanut suojaosa ja leikattu merkittävästi asumistukea. Useimpien sosiaalietuuksien indeksikorotukset on jäädytetty.
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Soste arvioi maaliskuussa julkaistussa köyhyysraportissa jo lähes miljoonan suomalaisen elävän köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Riskiryhmään kuuluu henkilö, jolla ei ole varaa maksaa vuokraa, asuntolainan lyhennystä tai muita laskuja ajallaan.
Suomen kansallinen tavoite on ollut vähentää tällaisten henkilöiden määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. On kuitenkin enemmän kuin todennäköistä, ettei siinä tulla onnistumaan.
Suomen tilanteen heikkeneminen on huomattu myös EU:ssa. Viime joulukuussa maa asetettiin sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle kasvavan eriarvoisuuden ja EU:n kärkeen nousseen työttömyyden takia. Yhdeksi perusteista katsottiin myös terveydenhuollon hoivavaje.
Vaikka maan talous on pikku hiljaa elpymässä, kuten Tilastokeskus torstaina julkaisemassaan maaliskuun kokonaistuotannon suhdekuvaajassa totesi, heijastuvat nousun merkit kansalaisten arkeen vasta viiveellä. Työllisyydessä odotetaan edelleen käännöstä parempaa, eikä ostovoiman nopeaa kasvua ole odotettavissa.
Toimeentulon, reilun työelämän ja kansalaisten eriarvoistumisen lisäksi vappuna tavataan puhua rauhasta. Huoli turvallisuuden heikentymisestä, pitkittyneiden konfliktien seurauksista ja myös Euroopan demokraattisesta kehityksestä ovat ajankohtaisia tälläkin kertaa.
Vapun puheissa korostuu toivottavasti myös se, ettei rauha ole pelkästään sodan puutetta vaan myös oikeudenmukaista ja reilua arkea. Se on enemmän kuin huoli sodan pitkittymisestä Ukrainassa tai varusteluun käytettävien miljardien määrän kasvusta.
Mitä epävarmempaa ja epäoikeudenmukaisempaa on arki, sitä suuremmat ovat riskit rauhan rikkoutumiselle. Rauhan oleellinen edellytys on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus.
Se olkoon yksi tämän vapun keskeisimmistä sanomista.