Venäjän omanatuntona tunnettua kansalaisoikeusjärjestöä uhkaa lakkauttaminen

Moskova

Polina Ivanova

Päällepäin ei uskoisi, että vihreänharmaassa rakennuksessa Varsonofievski pereulok –kadulla Moskovan keskustassa toimi 30 vuoden ajan Neuvostoliiton salaisen poliisin teloitusryhmän päämaja.

Kellarissa ja takapihalla on teloitettu ampumalla noin 15 000 ihmistä, opas Vasili Starostin kertoi viime viikolla rakennuksen porttien eteen kerääntyneelle pienelle ryhmälle. Pikkupakkasessa pidetyn kierroksen opastuksesta vastasi Venäjän vanhin kansalaisoikeusjärjestö Memorial, joka on kerännyt valtavan määrän aineistoa neuvostoajan rikoksista.

Vuonna 1989 perustetun Memorialin tavoitteena on ollut pitää Venäjän historian synkimmätkin hetket yhteisessä muistissa, mutta nyt järjestöä uhkaa lakkauttaminen. Venäjän valtionsyyttäjä vaatii Memorialin toiminnan lopettamista, koska se katsoo järjestön laiminlyöneen velvollisuutensa liittyen sen toimintaan ”ulkomaisena agenttina” ja väittää järjestön ihmisoikeuskeskuksen tukevan ääriryhmiä.

Moskovalainen oikeusistuin käsitteli Memorialin lakkauttamista ensimmäisen kerran marraskuun lopulla ja kokoontuu tällä viikolla harkitsemaan asiaa uudelleen.

– Jos näin käy, se on todella murheellista, kävelykierroksen opas Starostin huokaisee, kun Terrorismin topografia -kierroksen osallistujat kurkistelevat tuikitavallisen moskovalaisen kerrostalon porteista.

. Memorialin keräämien tietojen mukaan rakennuksessa tehtiin myös kokeita tappavilla myrkyillä. Koehenkilöinä käytettiin poliittisia vankeja.

Memorialia vastaan nostettu syyte on herättänyt julkista paheksuntaa. Hallitusta on soimattu siitä, että se haluaa tukahduttaa muistot Stalinin vainoista, joihin kuuluivat niin gulag-vankileirit kuin 1930-luvun puhdistukset ja teloitukset.

– Memorialia ollaan viemässä minulta. Samalla viedään muistot tuomituista ja teloitetuista, nälkään kuolleista ja vankileirien välille kuoliaaksi jäätyneistä, kirjailija Ljudmila Petruševskaja kirjoitti avoimessa kirjeessään.

Avoimia kirjeitä ovat allekirjoittaneet useat ihmiset, esimerkiksi romaaneissaan vankileirien kauhut paljastaneen kirjailija Alexandr Solženitsynin leski. Yli 120 000 ihmistä on tukenut vetoomusta Memorialin pelastamiseksi.

Valtion syyttäjien mukaan Memorial on rikkonut lakia, koska se ei ole ilmoittanut, että sen painetut julkaisut ja verkkojulkaisut ovat ”ulkovaltojen agentin” tekemiä. Järjestö nimettiin ulkovaltojen agentiksi vuonna 2016.

. Venäjän korkein oikeus kokoontui käsittelemään asiaa uudelleen viime tiistaina. Sattumalta silloin vietettiin myös Memorialin perustajajäsenen, Nobelin rauhanpalkinnon saajan Andrei Saharovin kuoleman vuosipäivää. Keskusteltuaan syytteen perusteluista oikeus päätti jatkaa käsittelyä 28. joulukuuta.

Moskovan Carnegie-keskuksen vanhempi tutkija Andrei Kolesnikov kuvailee Memorialia vastaan nostettuja syytteitä ”muistin kriminalisoimiseksi” ja sanoo, että ryhmä estää Venäjän historian tarunhohtoisen uudelleentulkinnan.

– Nykyisille vallanpitäjille historia on erittäin tärkeää, koska he eivät voi liiemmälti kerskailla saavutuksillaan, eikä tulevaisuuden visioitakaan oikein ole. Niinpä historia on liima, joka pitää kaiken kasassa.

– Historian on oltava kiiltävää, voittoisaa, onnistunutta. Stalinismi ja puhdistukset eivät tietenkään sovi tähän kuvaan, Kolesnikov sanoo.

. ”Venäjän omaksitunnoksi” kutsuttu Memorial on toiminnallaan edistänyt historiallisten kohteiden ja museoiden avaamista. Järjestö on kiinnittänyt kaupunkien rakennuksiin satoja muistolaattoja, joissa kerrotaan Neuvostoliiton poliittisten vankien viimeinen tiedetty osoite.

Kolme vuotta sitten moskovalaiseen rakennukseen kiinnitettiin laatta Kolesnikovin vankileirillä vuonna 1946 kuolleen isoisän muistolle.

Memorial on käynyt läpi arkistoja ja laatinut tietokantoja, joista voi hakea neuvostoaikana vangittujen ja kuolleiden tietoja. Miljoonia henkilöitä käsittävät tietokannat sisältävät myös tietoja sisäministeriö NKVD:n alaisen turvallisuuspalvelun yli 41 000 työntekijästä.

Viime viikolla korkein oikeus kielsi päätöksellään joidenkin asiakirjojen luokituksen muuttamisen niin, että niistä olisi voitu selvittää lisää NKVD:ssa työskennelleiden nimiä. Salaisuusluokituksen kumoamista oli hakenut historiantutkija. Nykyisen turvallisuuspalvelun FSB:n edustajat väittivät oikeudessa, että nimien paljastaminen vaarantaisi kansallisen turvallisuuden. Kolesnikovin mukaan päätös on paljonpuhuva. Hän oli itse löytänyt isoisänsä syyttäjien ja vartijoiden nimet Memorialin listoilta.

Venäjän ihmisoikeusneuvoston kokouksessa viime viikolla presidentti Vladimir Putin sanoi kunnioittavansa Memorialin toimintaa mutta lisäsi, että hän katsoi järjestön puolustaneen terroristiryhmiä.

– Mitä tulee Memorialin puolustamiin kansainvälisiin järjestöihin, ne ovat terroristi- ja äärijärjestöjen listalla. Asia vaatii lisätutkimuksia, Putin sanoi Interfax-uutistoimiston mukaan.

. Tšetšeniassa ja muissa Etelä-Venäjän tasavalloissa tekemästään työstä tunnettu Memorialin ihmisoikeuskeskus on kyseenalaistanut Venäjällä terroristeiksi tai ääriliikkeiksi määriteltyjä ryhmiä vastaan nostettuja oikeusjuttuja. Näihin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi islamistiryhmä Hizb ut-Tahrir ja Jehovan todistajat. Moskovalainen alioikeus kokoontuu torstaina pohtimaan, onko Memorial rikkonut lakia.

Memorialin ihmisoikeuskeskus ylläpitää luetteloa myös nykyisistä poliittisista vangeista. Poliittisten vankien tukiohjelman johtajan Sergei Davidisin mukaan vankien määrä hipoo jo Neuvostoliiton loppuaikojen lukuja.

– Absoluuttisesti suurin luku nyky-Venäjän historiassa, Davidis toteaa.

Starostin päättää opastetun kierroksen, jonka aikana pysähdyttiin Moskovan keskustassa sijainneissa näytösoikeudenkäyntien paikoissa, teloituspaikoissa ja vankiloissa. Starostin sanoo uskovansa, että järjestön kantava ajatus säilyy sen mahdollisesta lakkauttamisesta huolimatta.