Yleisöltä

105 kunnian päivää

Paula Risikko (kok.)
Paula Risikko (kok.)
Jaa artikkeli

Talvisota päättyi päivälleen 82 vuotta sitten, maaliskuun 13. päivänä vuonna 1940. Puolustussota Neuvostoliittoa vastaan kesti 105 kunnian päivää, kuten hyvin aiheellisesti sanotaan.

Suomen sankarillinen taistelu on tänään entistä ajankohtaisempi. Ukrainan kansa on nyt kokenut samanlaisen kohtalon kuin Suomi yli kahdeksan vuosikymmentä sitten.

Myös Ukraina taistelee urhoollisesti maahantunkeutujaa ja samalla ylivoimaista vihollista vastaan. Suomi selvisi koettelemuksestaan. Uskon ja toivon, että myös Ukraina selviää.

Tänään me kunnioitamme nöyrinä sotiemme veteraaneja, jotka uhrasivat nuoruutensa, terveytensä tai henkensä Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi.

Talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939. Nuori valtiomme joutui suurvaltapolitiikan pelinappulaksi, kun Eurooppaan vedettiin uusia rajalinjoja.

Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 ja sitä seurannut verinen vapaussota jakoi Suomen kansan kahtia ja jätti syvät vauriot kansamme sieluun.

Viimeistään talvisodassa kansa kuitenkin osoitti kykynsä ja halunsa toimia yhdessä isänmaan puolesta.

Se yhtenäisyys mahdollisti talvisodan ihmeen: Suomi puolustautui ylivoimaista vihollista vastaan ja säilyi itsenäisenä. Talvisodan jälkeen Suomen kansa oli yhtenäisempi ja yksituumaisempi kuin koskaan aikaisemmin.

Ukrainan sota on tehnyt saman. Se on yhdistänyt paitsi ukrainalaisia, mutta myös koko läntisen maailman.

Suomalaisissa on herännyt valtava auttamisen halu. Se on luonnollista, sillä historiansa tuntevat suomalaiset tietävät mitä on taistella käytännössä yksin ylivoimaista maahantunkeutujaa vastaan.

Itsenäisyyden puolustaminen vaati Suomelta raskaan uhrin. Lähes 27 000 suomalaista sotilasta kaatui tai katosi talvisodan taisteluissa. Yli 43 500 haavoittui.

Vihollisen yllätyshyökkäyksen vuoksi noin 2 500 itärajan lähellä asunutta ihmistä jäi Neuvostoliiton vangiksi, ja moni heistä menehtyi vankileirien armottomissa oloissa.

Moskovan rauhansopimuksella luovutetut alueet käsittivät yli kymmenen prosenttia maamme pinta-alasta, ja niillä asui yli kymmenen prosenttia Suomen silloisesta väestöstä. Yli 420 000 ihmiselle oli löydettävä koti ja elinmahdollisuudet uusien rajojen sisäpuolelta.

Yksi talvisodan ihmeistä on sekin, kuinka suurin osa siviileistä onnistuttiin evakuoimaan sotatoimien alta, ja kuinka luovutettujen alueiden asukkaat, joista pääosa joutui jättämään kotinsa Karjalaan, voitiin sijoittaa muualle Suomeen.

Ukrainasta on jo tähän mennessä joutunut pakenemaan yli kaksi miljoonaa ihmistä. Jos sota jatkuu pitkään, määrä kasvaa huomattavasti.

Arvostan suuresti kaikkia niitä suomalaisia, jotka ovat auttaneet ukrainalaisia ihmisiä heidän kotimaassaan tai auttavat heitä Suomeen ja Suomessa. Tehtävä on toki vasta alussa, joten meitä kaikkia tarvitaan.

Paula Risikko

Kokoomuksen kansanedustaja Seinäjoelta

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje