Yleisöltä

Alueen kolme kovaa haastetta

Jaa artikkeli

Hyvinvointialueen on taattava ihmisille nopea hoitoon pääsy ja lähipalvelut. Tavoitteiden saavuttamista uhkaa kolme asiaa, henkilöstöpula, rahojen riittävyys ja uuden ison järjestelmän toimivuus.

Toimivuudesta saatiin Pohjanmaalla vakava varoitus, kun yhteisen potilastietojärjestelmän hankinta epäonnistui.

Lähes kaikki tunnustavat, että soteala tarvitsee ulkomaista työvoimaa yhä enemmän. Suomalaiset eivät riitä, vaikka palkkausta parannettaisiin ja koulutusta lisättäisiin. Jo nyt maassa on kolme sairaanhoitajia kouluttavaa ammattikorkeakoulua, joihin ei riitä ensisijaisia hakijoita.

Hoitajat ovat palkkakuopassa ja tämä pitää korjata Tehyn esittämällä monivuotisella palkkaohjelmalla, jossa hoitajien palkat nousevat yleistä tasoa enemmän. Toinen vaihtoehto on, että alueet alkavat oma-aloitteisesti maksaa suurempia palkkoja. Samalla johtamista ja työviihtyvyyttä on parannettava. Nopea tie on henkilöstön lisääminen, mikä edellyttää tietysti lisää rahaa.

Maahanmuuttajien sopeutuminen Pohjanmaallakin edellyttää kantasuomalaisilta yhä enemmän avarakatseisuutta. Hyvinvointikuntayhtymän ohjausryhmä osoitti kielipoliittisessa linjauksessaan oikeaa lähestymiskulmaa. Kielitaitovaatimusten löyhentäminen on järkevää, kotimaisten kielten osaamisen liian tiukkapipoinen vaatiminen ei toimi. Kärjistetysti sanottuna riittää, kun työyhteisössä on kielitaitoa sen verran, että potilas saa toimitettua asiansa omalla kielellään, eikä potilasturvallisuus vaarannu.

Alueiden rahoituksesta päättää pääosin valtio. Lähtötilanteessa Pohjanmaa saa ilmeisesti 635–650 miljoonaa ja vajaat 60 miljoonaa kustannetaan asiakasmaksuilla ja muiden alueiden potilaiden hoidosta.

Pohjanmaan työllisyys ja talous ovat vahvassa vedossa ja väestö on varsin tervettä muuhun Suomeen verrattuna. Meillä on siis resursseja. Asukkaiden kohtalainen tulotaso tukee hyvinvointia. Lisäksi kuntiin jää ennaltaehkäisevä kansanterveystyö. Vaasalla on tähän tehtävään terveydenedistämisyksikkö. Terveyttä kannattaa edistää tiedolla ja asukkaiden omatoimisuudella, sairauksien hoito on paljon kalliimpaa. Elämästä ei tosin yleensä selviä ilman sairauksia.

Ehkä tärkein, mutta samalla vaikein harjoitus tulee olemaan hyvinvointialueen olennaisen idean toteuttamisessa. Tarkoitushan on saada vahvemmat hartiat tuottamaan palveluja. Tässä on perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen tärkein tehtävä. Lisäksi yhden luukun periaate sisältää sosiaalihuollon mukaan ottamisen. Ikäihmisten palveluissa ja pelastustoimessa on edessään myös valtavat haasteet.

Julkinen sektori on järjestelmämme tukipilari, joita yli 18 000 yksityistä yritystä ja kolmas sektori tukevat. Yksityisellä sektorilla on töissä 88 000 ihmistä. Suomessa on poliittinen yksimielisyys siitä, että yhteiskunta on päävastuussa kansalaisten sote-palveluista, mutta yksityiset ovat olennainen osa järjestelmää. Uudet innovaatiot, digipalvelut ja liikkuvat lähipalvelut syrjäseuduilla ovat tulevaisuuden ratkaisuja.

Jari Jurkka (kok.)

aluevaaliehdokas

toimittaja, VTM

Vaasa

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje