Aluevaaleissa valittavat tekevät merkittäviä päätöksiä

Historian ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan päättäjät vastaamaan maakuntamme sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoiminnasta. Ehdokkaiden joukosta valitaan vaaleilla valtuutetut, mutta vaikutetaan myös hallituksen ja eri lautakuntien kokoonpanoon ja niiden voimasuhteisiin.

Valtuutettujen päättämässä organisaatiossa tullaan tekemään merkittäviä päätöksiä, joilla vaikutetaan palveluihin ja rakenteisiin.

Pidän tärkeänä, että terveydenhuollon ja sosiaalipuolen palveluita on saatavissa lähipalveluna jokaisessa maakuntamme kunnassa.

Lapset, nuoret ja perheet on huomioitava palveluissa myös kuntiin jäävien palveluiden näkökulmasta. Ikäihmisille tulee tarjota kotiin annettavia palveluita mutta myös ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista niitä tarvitseville.

Tulevan hyvinvointialueen palvelut tuottavat ihmiset, käsiparit. Henkilöstö on voimavara, jonka hyvinvointiin, saatavuuteen ja alan vetovoimaisuuteen tulee panostaa. Se koskee niin sosiaali- ja terveysasemia, terveyskeskuksia kuin erikoissairaanhoidossa työskenteleviä.

Tämän henkilöstön lisäksi tarvitaan yksityisiä palvelujen tarjoajia, yrittäjiä ja yrityksiä sekä kolmatta sektoria tuottamaan terveyspalveluja, hoivaa ja huolenpitoa ihmisille. Ilman hyvää yhteistyötä palvelujen tarjoajien välillä ei pärjätä kasvavassa palvelujen tarpeessa.

Muutos hyvinvointialueisiin on iso nykyiseen yhteistyöalueisiin perustuvaan rakenteeseen verrattuna. Hallinto kevenee, kun vastuu siirtyy pois kunnilta. Samalla päättäjien vastuu kasvaa isomman organisaation myötä.

Tulevassa rakenteessa palvelujen tuottaminen on hyvinvointialueen vastuulla, mutta rahoitus valtion vastuulla.

Kunnilta poistuvat sote-sektorin kustannukset ja niihin osoitetut tulot. Väestörikkailta kunnilta leikataan enemmän tuloja kuin kustannuksia, erityisesti silloin kun niillä on hyvätuloisia asukkaita ja tällöin veroprosentin tuotto korkeampi. Käyttöön otettavalla muutosrajoittimella he saavat täydennystä valtionosuuteen. Ne kunnat, joilla on ikärakenne vanhempi ja kunnallisverontuotto alhaisempi, menettävät.

Yksinkertaistettuna, ne kunnat, jotka ovat valtionosuuspiippuvaisia ja jos on ikääntyvä väestö sekä korkea sairastavuus, niiltä leikataan enemmän valtionosuuksia. Jopa niin paljon, että heillä tulee vaikeuksia perusopetuksen ja muiden palvelujen järjestämisen kanssa.

Muutos suosii isoja, muuttoliikkeestä hyötyviä kuntia. Mutta onneksi muutos tapahtuu siirtymäajalla, jolloin hallituksella ja eduskunnan päättäjillä on mahdollisuus korjata ”valuvikaa” joka on uudistuksen sisällä.

Valtiovarainministeriön sivuilta löytyvät laskelmat, joista voi tarkistaa millä tavoin valtionosuudet muuttuvat ja vaikuttavat kunnille jäävien palveluiden rahoitukseen muutamassa vuodessa.

Sote-uudistus on iso. Siksi tarvitaan nyt laajaa kokemusta maakuntamme ihmisten, yritysten, yhteisöjen ja kuntien edunvalvonnassa hyvinvointialueen päättäjiltä.

Lasse Hautala (kesk.)

EP:n sairaanhoitopiirin

hallituksen puheenjohtaja

aluevaaliehdokas

Kauhajoki

    Jaa artikkeli