Aluevaalit ovat myös nuorten vaalit

Sotea ja nykyistä hyvinvointialuemallia on rakennettu kauan. Aikuiset sitä ovat pääosin rakentaneet, parhaansa tehden.

Vielä tämän kuluvan vuoden kunnat vastaavat valtaosasta sosiaali- ja terveyspalveluja. Pelastuspalvelujen organisaatiorakenne noudattaa jo nyt kutakuinkin maakuntien rajoja. Vuoden 2023 alusta alkaen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut tulevat hyvinvointialueiden järjestettäviksi. Uusi iso Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa.

Hyvinvointialuetta rakennettaessa rakennetaan tulevaisuutta. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia hyvinvointialueen tarjoamia palveluja tulevat olemaan muun muassa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, hammashoito, äitiys- ja lastenneuvolat, mielenterveyspalvelut, lastensuojelu ja vammaispalvelut. Kun tämän päivän lapset ja nuoret varttuvat, heitä koskevien ja sivuavien palvelujen määrä vain kasvaa.

Maakunnalliseen palveluntarjontaan, hyvinvointialueeseen mentäessä siirtymähaasteita lisää se, että lasten ja nuorten arki säilyy kunnissa. Koti, koulu ja kaverit, siinähän nuoren maailma on. Kunnat vastaavat jatkossakin isosta osasta lasten ja nuorten palveluja, kuten esi- ja perusopetuksesta, vapaa-ajan toiminnoista, nuorisotyöstä ja kulttuurista.

On varmistettava, että apua tarvitsevan nuoren tukiverkko ei katkea kunnan ja hyvinvointialueen välisellä rajalla. Koulusta, oppilas- ja opiskelijahuollosta tai nuorisotyössä alkava palveluketjun on jatkuttava sujuvasti myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. On tehtävä rajoja ylittävää yhteistyötä siten, että toiminnan painopiste siirtyy raskaista palveluista lasten ja nuorten lähiympäristössä tehtävään oikea-aikaiseen ja matalakynnyksiseen yhteistyöhön.

Sote-uudistuksen lisäksi meneillään on työllisyyspalvelujen rakenneuudistus, jossa suunnitellaan palvelujen siirtoa kunnille vuoden 2024 alusta lukien.

Muutos edellyttää työllisyyspalvelujen kiinteää liittämistä nuorille suunnattujen palvelujen palveluketjuun.

Lapsuus ja nuoruus eivät ole huoletonta eivätkä turvallista aikaa kaikille. Kaksi vuotta maailmaa on raadellut korona. Kavereiden tapaaminen on rajoitettua, opiskelu ja työn tekeminen vaativat erityisjärjestelyjä. Yksinäinen on entistä yksinäisempi. Mielenterveyden haasteet ovat nuorten yleisin terveysongelma. Nuorisoalan ammattilaisten mielestä nuorten yksinäisyys on lisääntynyt ja syrjäytymisriski on kasvanut (Nuorten Allianssi).

Hyvinvointialueella on turvattava lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut. Apua on kaikkien saatava, ja sitä on saatava nopeasti ja sujuvasti.

Uuteen, erilaiseen malliin siirryttäessä muutosten vaikutuksia on seurattava tarkasti, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan nopeasti ja voidaan korjata. Erityisen tärkeää on seurata lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia. Lapsen etu on aina tärkein. Lapsia ja nuoria on myös kuultava, jotta he eivät jää aikuisten varjoon.

Tehdään lapsille ja nuorille hyvä sote.

Sirpa Salomäki (kesk.)

aluevaaliehdokas

Vimpeli

    Jaa artikkeli