Aluevaltuustossa vaaditaan tietoa

Ilkka-Pohjalaisen pääkirjoituksessa 4.1 keskustellaan aluevaltuutettujen tarpeesta ymmärtää laajemmin yhteiskunnan rakenteita. Kirjoituksessa todetaan ansiokkaasti, että aluevaltuutettu voi toimia tehtävässään myös ilman sote-alan koulutusta. On kuitenkin välttämätöntä, että jokainen valtuutettu ymmärtää sote-alojen todellisuutta ja on valmis ottamaan asioista selvää.

Media ja poliitikot ovat viime aikoina esitelleet ihannoiden mallia, jossa ajanvaraustoimintaa muuttamalla on jopa poistettu terveyskeskuksen jonot. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Kainuussa.

Jonojen poistaminen voi kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta. Todellisuudessa näissä malleissa pyritään hoitamaan pääosa potilaista muualla kuin vastaanotolla. Lääkärien tai hoitajien vastaanottoaikoja ei siis lisätä, vaan hoitajat ja lääkärit tekevät päätöksiä perustuen puhelimessa saatuihin tietoihin.

Tällaisessa mallissa on kyse resurssivajeen korjauksesta, ei hyvän hoidon turvaamisessa. Osassa maata tällaisten mallien käyttö onkin johtanut lääkärien joukkoirtisanoutumiseen. Etäkontaktin käyttö vaatii riittävän hyvää potilaan tuntemusta, eikä se sovellu kaikkien potilaiden arvioon. Esimerkiksi Oulun yliopisto on estänyt lääkäriopiskelijoiden pääsyn oppiin Kainuun alueelle, koska lääkärit eivät siellä tapaa potilaita.

Mikäli aluevaltuutettu astuu tehtäväänsä sote-kentän ulkopuolelta, on hänen velvollisuutensa perehtyä alaan monipuolisesti ennen päätösten tekemistä.

Potilasjonojen poistaminen hinnalla millä hyvänsä on esimerkki tavoitteesta, joka ei paranna terveydenhuollon kokonaistilannetta hyvistä aikeista huolimatta. Jonojen poisto tai vastaanottojen vähentäminen ei saa olla itsetarkoitus. Tärkeämpää on kysyä, mikä on jokaisen päätöksen vaikutus koko väestön terveydelle.

Jari Kankaanpää (kok.)

neurologian erikoislääkäri

aluevaaliehdokas

Seinäjoki

    Jaa artikkeli