Yleisöltä

Energiakriisi voi uhata meitä koska tahansa

Jaa artikkeli

Ilmastonmuutoksen syynä pidetään energian tuotantoa, ihmiskunnan elintapoja, ja maapallon lisääntyvää väestömäärää. Energia on ilmastonmuutoksen avainsana.

Vuoden 1973 öljykriisin seurauksena valtiovalta turvautui säännöstelyyn poikkeuksellisissa oloissa annetun lain nojalla. Tavoitteena oli energian kulutuksen rajoittaminen.

Öljykriisin syynä oli sota Lähi-idässä. Epävakaat öljyntuottajamaat voivat aiheuttaa öljykriisin koska tahansa.

Raskaan polttoöljyn hinta nousi 2,8-kertaiseksi, kevyen polttoöljyn hinta 1,8-kertaiseksi, dieselöljy 1,4-kertaiseksi, ja bensiini 1,25-kertaiseksi.

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on syy tämänhetkiseen energiakriisiin.

Öljy energian tuotannossa pyrittiin lopettamaan. Rakennettiin kotimaista polttoainetta käyttäviä energialaitoksia, joissa polttoaineena oli puuhake ja turve.

Öljystä siirryttiin kivihiilen käyttöön.

Lähdettiin sutta, eli öljyä pakoon. Kävi niin että tulikin karhu, eli ilmastonmuutos vastaan.

Mieleeni on jäänyt eräs energia-asiantuntijan luento. Hän aloitti luennon ottamalla pöydältä kilon punnuksen ja nostaen sen päänsä yläpuolelle. Luennoitsija kysyi yleisöltä: ”Tiedättekö mitä tässä tapahtui?”

Yleisö oli hämmentyneenä hiljaa. Luennoitsija sanoi: ”Tässä kului energiaa.”

Mitä tahansa teemmekin, kulutamme energiaa. Miten energia tuotetaan ja mistä energia hankitaan ?

Energiakriisi voi kehittyä vähitellen, tai tulla yhdessä yössä, kuten kävi Suomessa vuonna 1973. Tällä hetkellä ilmastonmuutoskeskustelu on muuttunut poliittiseksi väittelyksi, jossa esitetään rohkeasti asiantuntemattomia mielipiteitä suuntaan, jos jonnekin.

Harvoin, tai tuskin koskaan esitetään nykyisestä energiatilanteesta, energian tuotannosta, energian tuonnista, ja kulutuksesta asiantuntijatietoa.

Mitä mieltä poliittisesti riippumattomat asiantuntijat ovat energian tuotannosta lähivuosina, ja lähivuosikymmeninä Suomelle edullisesta energiapolitiikasta, jolla voidaan turvata kansan perustarpeet.

Mitä tehdään, kun yllättää pitkä kova pakkaskausi, tuulivoimalat eivät pyöri, aurinkopaneelien päällä on puoli metriä lunta, sähköä ei saada naapurimaista ja hakkerit kaatavat sähkön tuotanto-, ja jakelujärjestelmät?

Fingridin arvio sähkön energiavajeesta ensi talvena on 2 200 MW, edellyttäen että Olkiluoto 3 on käytössä.

Vaje ilman Olkiluoto 3:n sähkön tuotantoa on 3 800 MW.

Millä vaje korvataan ?

Norja on ilmoittanut lopettavansa sähkön myynnin.

Ruotsissa on ongelmia sähköenergian riittävyydessä.

Poikkeusoloihin on varauduttu, mutta vastaako varautumistilanne tämän hetkistä yhteiskuntarakennetta, häiriöille herkkää mobiilimaailmaa ja tavallisten kansalaisten avuttomuutta toimia poikkeavassa elämäntilanteessa? Hätäkeskukseen saatetaan soittaa, kun sähköpolkupyörä ei lähdekään käyntiin.

Kansalaiset varautuvat talveen hankkimalla klapeja ja agrikaatteja.

Energian kulutusta voidaan helposti ja ilman kustannuksia alentaa useita prosentteja elämäntapoja muuttamalla ja tekniikka sekä automaatiota kehittämällä. Kulutuksen vähentämiselle tulisi olla käytettävissä porkkanoita, ja kulutuksen lisäämiselle risuja. Tämä on hyvin vaikeaa, koska kaikki tavoittelevat kasvua, varsinkin elinkeinoelämä.

Päättäjiemme pitäisi olla rohkeita tekemään päätöksiä, joilla on energian kulutusta vähentävä vaikutus.

Suositukset, neuvot ja ohjeet eivät riitä.

Valtiovallan pitäisi antaa määräyksiä energian säästämiseksi. Näin on tehty jo monissa maissa.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lindin lausunto 6.9.2022: ” Olisin odottanut myös (hallituksen) puuttumista ongelman syihin kulutuspuolella. Nyt toimenpiteet kohdistuvat pääasiassa seurauksiin. Tavoite energian säästämiseksi on jäänyt informaation tasolle, ja nyt tarvittaisiin konkreettisia toimia. Nyt tehdyt toimet eivät riitä.”

Kulutushuippujen leikkaaminen rajoittamalla ”ei välttämätöntä” energian käyttöä, voitaisiin paremmin välttyä sähkön jakelun katkaisemiselta.

EI välttämättömän ja tarpeellisen kulutuksen rajanveto on vaikeaa.

Vuonna 1973 tämä rajanveto pystyttiin tekemään pakon edessä.

Olisi viisaampaa toimia ennakoivasti, kuin pakon sanelemana.

Sähkön kulutusta kotitalouksissa, elinympäristön infrassa, ja työpaikoilla voitaisiin vähentää useita prosentteja käyttötottumuksia muuttamalla.

Suomi on tuhansien järvien, jokien ja vesiväylien maa. Meillä on toimivia vesivoimalaitoksia. Norja ja Ruotsi tuottavat päästötöntä sähköenergiaa vesivoimalla.

Suomi ratkaisi 1950–60-luvuilla energiavajeen vesivoimalla, joka oli nostamassa maamme hyvinvointivaltíoksi.

En ole kymmeniin vuosiin havainnut keskustelua vesivoimasta.

Tuleeko vielä aika, että joku uskaltaa aloittaa keskustelun vesivoiman käytöstä.

Vai alkaako keskustelu sitten kun energia ei riitä, eikä ole muita vaihtoehtoja ?

Tuulta ja auringon energiaa on käytetty tuhansia vuosia eri tarkoituksiin. Historia toistaa itseään, kun nämä energiamuodot on otettu käyttöön.

Virtaava vesi on energiaa. Tuleeko se vielä käyttöön?

Historia on opettanut, että ihmiskunta joutuu vähitellen, tai äkillisesti kriisitilanteisiin. Autossakin pitää käyttää turvavyötä, vaikka uskomme, että en minä joudu onnettomuuteen.

Olavi Laitala

Vaasa

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje