Miksi Risikko ehtii, mutta Strand ei, kysyy Esa Nieminen. Hän kertoo mielipidekirjoituksessaan 19.2. tutkineensa kansanedustajien kotikuntien ja maakuntien keskeiset kokoukset, mutta jättää tutkimatta maakuntavaltuustot ja hallitukset. Miksi? Nehän ovat aivan keskeiset elimet maakuntien kannalta.
Näissä kokouksissa Joakim Strandilla on ollut vuonna 2022 läsnäoloprosentti täydet 100. Mainittakoon, että hyvinvointialueiden valtuustojen ja hallitusten virallinen toiminta alkoi vasta 1.1.2023.
Johtuisiko tuo kysymys siitä, että Strand on talousvaliokunnan jäsen ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja. Tulevaisuusvaliokunnalta on viime vuoden aikana ilmestynyt toistakymmentä julkaisua. Paula Risikko kuuluu vain yhteen valiokuntaan.
Nieminen parjaa kovin sanoin myös elinkeinoministeri Mika Lintilää nimittäen häntä ”laiskimmaksi kokoustajaksi”. Lintilä on varmasti antanut panoksensa Suomen elinkeinoelämän hyväksi näinä poikkeuksellisina aikoina.
Tietääkseni ei ainuttakaan edustajaa valita luottamustehtäviin 100 prosentin läsnäolovaatimuksella. Ihmisten elämäntilanteet ovat vaihtelevia, siksi joka luottamustehtävään valitaan myös varajäsenet. On ihan eri asia, kuinka monessa kokouksessa edustaja istuu (ehkä vain ollakseen paikalla) kuin se, mitä hän työllään saa aikaan. Eittämättä on valveutuneelle lehden lukijalle käynyt selville, mikä on Niemisen tutkimusten ja kirjoitusten tarkoitus.
Eva Reinikainen
sitoutumaton
Vaasa