Yleisöltä

Eteläpohjalainen korkeakoulutus tarvitsee selkeämmät tavoitteet

Antti Kurvinen (kesk.)
Antti Kurvinen (kesk.)

Maanantaina vietettiin hienoa ja historiallista päivää. Seinäjoen ammattikorkeakoulu täytti 30 vuotta.

Ammattikorkeakoulujärjestelmä syntyi 1990-luvulla muutosten ja murrosten keskellä. Silloinkin elettiin vaikeita aikoja. Alueelliselle ja maakunnalliselle korkeakoulutukselle oli vahvaa ja arvovaltaista vastustustakin.

Järjestelmää onnistuttiin kuitenkin uudistamaan. Ammattikorkeakoulut ovat oleellinen osa menestystarinaa paitsi suomalaisen korkeakoulun kehityksessä myös osa onnistunutta aluekehitystä.

Ammattikorkeakoulun kehittäminen 90-luvulla lähti alueen ja yritysten tarpeesta saada yhä osaavampia ihmisiä töihin. Etelä-Pohjanmaan vahvuus valtakunnallisellakin tasolla onkin ketterät ja toimivat yhteydet yrityksiin ja sen tarpeisiin.

Viime vuosina SeAMK on tehnyt myös kiitettävästi systemaattista ja strategista työtä kansainvälisyyden lisäämiseksi, missä olemme yhä alueena maan häntäpäässä.

Etelä-Pohjanmaa on ottanut paikkansa suomalaisella korkeakoulukentällä. On myös varsin hienoa, että yhteistyö Vaasan yliopiston kanssa on tiivistä ja sujuvaa. Tätä yhteistyötä on syytä kehittää ja kasvattaa.

Tänä päivänä kilpailu on kuitenkin kovaa. Jos ja kun haluamme vahvistaa alueen korkeakoulutuksen profiilia, korkeakoulutuspolitiikalle tarvitaan kirkas visio.

Maanantaina SeAMKin 30-vuotisjuhlan puheessani korostin, että nykypäivän nuori haluaa selkeän tulevaisuuden näkymän. Vajaan vuoden tiede- ja kulttuuriministerinä työskenneltyäni näin selvästi, miten meillä eteläpohjalaisilla on vielä kehitettävää tavoitteissa ja niiden selkeyttämisessä verrattuna esimerkiksi Itä-Suomen kaupunkiseutuihin.

Minusta visio pitäisi olla, että meillä on tarjota nuorelle selkeä polku maisteriksi Seinäjoella. Tämän pohjalla voisi olla ammattikorkeakoulututkinto ja sitten useita vetovoimaisia maisteriohjelmia.

Ministeriön rahoitusjärjestelmä lähtee siitä, että alueelta tulee selkeät tavoitteet, jotka voidaan sitten pitää elinkeino- ja työvoimapoliittisesti sekä aluetaloudellisesti järkevinä.

Tällä hallituskaudella Seinäjoen asemaa korkeakoulukaupunkina on vahvistettu. Seinäjoelle on lisätty koulutusvastuuta tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutukseen. Omalla ministerikaudellani Seinäjoelle myönnettiin 180 000 euron lisämääräraha ja koulutusvastuuta lisättiin tälle vuodelle vielä 55 uudella aloituspaikalla. Myös Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaan myönsimme reilun puolen miljoonan euron lisämäärärahan.

On kuitenkin tosi asia, että kilpailu kiristyy ja määrärahojen kasvua ei ole tiedossa – päinvastoin. Meillä alkaa todellinen kilpailu nuorista osaajista.

On entistä tärkeämpää maakunnassa tietää tarkoin, mitä halutaan. Ratkaisu ei ole se, että vain jotakin halutaan. Ja halutaanko tutkintoja esimerkiksi suomeksi vai englanniksi.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun 30-vuotinen historia todistaa, että eteläpohjalaisen korkeakoulutuksen eteen on tehty paljon työtä. Tämä on paitsi pitkä pätkä Seinäjoen historiaa ja eteläpohjalaista historiaa, se on myös suomalaisen korkeakoulutuksen historiaa.

Jatkuva organisaation kehittäminen on kuitenkin koulutuskartalla pysymisen elinehto.

Antti Kurvinen

Maa- ja metsätalousministeri (kesk.) Kauhavalta

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje