Euroopan tasapaino järkähti 1871 pahasti, kun Keski-Euroopan lukuisat saksalaiset pienalueet yhdistyivät Saksan keisarikunnaksi Versaillesin peilisalissa, jossa Vilhelm II kruunattiin keisariksi. Valtakunnan ydin oli Preussin kuningaskunta. Sen johdolla Ranska lyötiin 1870–1871 sodassa.
Näin Eurooppaan oli muita myöhemmin syntynyt uusi kansallisvaltio, joka oli mantereen vahvin, laajin ja väkirikkain tiede- ja kulttuurivaltio. Uusi mahtitekijä halusi luoda itselleen arvoisensa aseman valtioiden joukossa, mutta maapallon ”kakku” oli jo jaettu suurvaltojen kesken. Tilaa ei ollut. Lisäksi sillä oli 9 rajanaapuria. Asetelma sisälsi kahden maailmansodan ainekset.
Sen verivihollinen oli Ranska, jonka alueella 1914–1918 useilla paikoilla uusi ase, konekivääri, teurasti jalkaväkeä yli miljoonan miehen yhteistappioin. Saksa hävisi lopulta ympärysvalloille. Uusinta oteltiin 1940, jolloin Hitlerin Wehrmacht salamasodalla löi ja miehitti maan valtaosan, mutta Saksa hävisi taas liittoutuneiden ylivoimalle. Voittajat lohkoivat Saksan viiteen sirpaleeseen idän ja lännen kesken.
USA:n, Ranskan ja Britannian miehityslohkot yhdistettiin. Niistä syntyi läntinen valtio: Saksan liittotasavalta eli Länsi-Saksa. Neuvostoliiton vyöhykkeestä tuli Saksan demokraattinen tasavalta eli Itä-Saksa. Viides lohko liitettiin Puolaan. Se kattaa lähes puolet nykyisestä Puolasta, josta Stalin leikkasi itäisen palan itselleen. Hän siis tavallaan työnsi Puolan länteen päin. Rautaesirippu jakoi Euroopan kahtia 44 vuodeksi kylmän sodan asemasodaksi.
Estääkseen tulevat sodat entiset periviholliset Länsi-Saksa ja Ranska perustivat 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön. Niihin liittyivät Benelux-maat ja Italia. Ajatus oli sitoa Saksan hiili- ja terästeollisuus niin tiiviisti muiden Euroopan maiden teollisuuteen, että sota maiden välillä tulisi mahdottomaksi. Syntyi yhteenkuuluvuus, jonka seuraukset moninkertaistuivat muillakin aloilla.
Se käynnisti prosessin, joka johti laajempaan yhteistyöhön Euroopassa. Mantereelle luotiin sisämarkkinoita 1980-luvulla. Ne tekivät yhteisöstä tiiviimmän talousalueen. Yhteisö sai 1992 välivaiheiden jälkeen nimen Euroopan unioni. EU on 2000-luvulla laajentunut 28 maan unioniksi.
Euroopan unionille myönnettiin 2012 Nobelin palkinto rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä Euroopasta. Se perustui Euroopan vakauttavaan rooliin. Pitkälti EU:n ansiosta on historian sotien repimässä Euroopassa vuosikymmeniä laajalti vallinnut rauha. Sen valtiot hyväksyvät status quon, vallitsevat rajat. Pyritään rajojen madaltamiseen, vapaaseen liikkumiseen ja yhteistoimintaan. Sama valuutta kelpaa kaikkialla. Yhdistynyt Saksa on keskeisin valtio. Sekään ei pyri sodalla palauttamaan itselleen Puolassa olevaa laajaa ”karjalaansa”.
Upea rauhanprosessi vaarantui 2022, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin fobioi Euroopan maat sotilaalliseksi uhaksi ja hyökkäämällä rauhalliseen Ukrainaan alkoi tavoitella muinaista ”etupiiriä”, johon Suomikin kuului, turvakseen.
Absurdiset uhkailut 3. maailmansodasta ja ydiniskusta ”sotaa lietsovaa” Eurooppaa ja sen ”juutalaisia natseja” vastaan vaarantavat koko planeetan rauhan...
Matti Hurme
Vaasa