Osaamisen ja osuvien harjoittelumahdollisuuksien ja -paikkojen varmistaminen on yhteinen haaste koulutukselle, soteuudistuksen myötä syntyneille uusille palvelujärjestelmille ja yksityisille toimijoille. Harjoittelukäytänteitä ja harjoitteluympäristöjä kehittämällä luodaan uusia toimintamalleja varmistamaan tulevaisuuden terveysalan osaajien laadukasta oppimista ja työssä vaadittavia taitoja. (Harkka-hanke, https://oamk.fi/oamkjournal/2021/harkka)
Vuoden 2023 alusta voimaan tulleessa terveydenhuoltolain muuttamisesta annetussa laissa (1154/2022) säädetään, että harjoittelukorvaukset maksetaan jatkossa valtion toimesta, ei enää ammattikorkeakoulujen kassasta.
Tämä muutos on aiheuttanut hämmennystä erityisesti yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla saatetaan jopa ajatella, että taustalla on yksittäisen ammattikorkeakoulun päätös. Kyseessä on kuitenkin lakiin perustuva valtakunnallinen linjaus. Korvausten maksaminen harjoittelupaikoille on kaiken kaikkiaan ollut käytössä vain sosiaali- ja terveysalalla. Sitä vastoin monilla muilla aloilla harjoittelijoille maksetaan palkkaa.
Korvauksen suuruudesta sekä korvauksen maksamisen perusteista ja muista korvauksen hakemiseen ja maksamiseen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella, jota ei ole vielä annettu.
Laissa edellytetään, että organisaatio, jossa opiskelija harjoitteluaan tekee, tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Laissa säädetään, että korvaus maksetaan Hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle, Helsingin kaupungille, kunnalle ja kuntayhtymälle, valtion mielisairaalalle, Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle, kirkon seurakunnalle ja seurakuntayhtymälle, yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavalle yksikölle sekä Ahvenanmaan maakuntahallitukselle.
Lain mukaan korvaus maksetaan puolivuosittain hakemusten perusteella.
Yrityskentässä tapahtuva fuusioituminen ja toimintojen keskittäminen vaikuttaa osaltaan fysioterapia-alan opiskelijoiden mahdollisuuksiin saada harjoittelupaikkoja. Aiemmin erillisinä toimineet yritykset ottivat kukin useita harjoittelijoita samanaikaisesti, sen sijaan uusi yritys leveämmistä hartioistaan huolimatta ottaakin huomattavasti vähemmän harjoittelijoita.
Suomen fysioterapiakouluttajien opintopäivillä helmikuussa 2023 käydyn keskustelun pohjalta, näyttää siltä, että ilmiö on varsin paikallinen. Muualla päin Suomea vastaavaa ei olla koettu.
Kliininen käytännön harjoittelu on tärkeä osa ammattikorkeakouluopintoja. Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy oman ammattialansa tehtäviin todellisessa työympäristössä ja lisää tavoitteellisesti ammatillista osaamistaan ja vahvistaa työelämätaitojaan.
Harjoittelun avulla kehitetään kunkin opiskelijan nousujohteista urakehitystä suoritustason tehtävistä suunnittelu-, asiantuntija- ja esimiestehtäviin.
Teoriaopintojen lomaan ajoittuva tavoitteellinen ja hyvin suunniteltu, innostuneen ammattilaisten ohjauksessa tehtävä harjoittelu lisää tuntuvasti koulutettavien opiskelumotivaatiota.
Onnistuneella harjoittelupaikan valinnalla voi olla iso merkitys opiskelijan tulevaisuuteen. Monelle aukeaa harjoittelun kautta mahdollisuus ensimmäiseen varsinaiseen työpaikkaan valmistumisen jälkeen.
Tulevaisuuden työelämä, uuden soteuudistuksen myötä syntyneet hyvinvointialueet ja yksityinen sektori tarvitsevat työntekijöitä tulevaisuudessakin. Kun opiskelijat valmistuvat, heitä kysytään usein työntekijöiksi erilaisiin työtehtäviin.
Miten turvaamme sen, että voimme jatkossakin taata osaavaa väkeä tulevaisuuden työpaikkoihin?
Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrista (2021) käy selville eri ammattien kehitysnäkymä lähitulevaisuudessa. Suurimmassa osassa Suomea on paljon pulaa hakijoista sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työpaikkoihin.
Isossa osassa Suomea fysioterapeuttien työllisyysnäkymä on tasapainossa, mutta Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Savon alueilla on jo puutetta työnhakijoista.
Ammattikorkeakoululaki (L 14.11.2014/932) määrittelee ammattikorkeakoulujen tutkintoihin kuuluvaa harjoittelua. Terveysalalla harjoittelun tulee tapahtua autenttisissa oppimisympäristöissä ja niiden tulee kattaa tietty opintopistemäärä koko opinnoista.
Työssä olevilla ammattihenkilöillä on usein yhteisiin sopimuksiin pohjautuva opetusvelvollisuus, jonka turvin ammattiin opiskelevat ovat oikeutettuja saamaan ohjausta harjoittelujaksoillaan.
Tarja Svahn
koulutuspäällikkö, fysioterapia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu