Suomen Työnantajain Keskusliitto STK antoi 1940 tammikuun kihlaukseksi nimetyn julkilausuman, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Tammikuun kihlaus loi pohjan työmarkkinaosapuolten välisille neuvotteluille, ja sopimisen kulttuuri on mahdollistanut hyvinvointivaltion kehittymisen näihin päiviin asti.
Nyt Orpon hallitus on rikkomassa tätä sopimisyhteiskuntaa asettumalla työmarkkinaosapuoleksi säätämällä lakeja, joissa vain toisen osapuolen, työnantajien, näkemykset on otettu huomioon. Tätä hallituspuolueet perustelevat pakolla. Pakkolakeja Sipilän hallituskin omalla hallituskaudellaan yritti ajaa. Silloinen hallitus sentään ymmärsi, että pakolla aiheutetaan vain haittaa työmarkkinoiden vakaudelle ja kuilu neuvottelijoiden välille repeää niin suureksi, että kuilun kurominen umpeen tulisi viemään vuosikausia. Tuolloin työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksesta. Päästiin siis sopimukseen, jossa molemmat osapuolet tulivat vastaan.
Orpon hallitus sen sijaan, ei ole tulossa vastaan piiruakaan, eikä ole valmis ottamaan huomioon toisen osapuolen, työntekijöiden näkemyksiä. SAK on käynyt keskusteluja löytääkseen neuvotteluyhteyden, mutta merkittävät vastaantulotkaan eivät ole hallitukselle kelvanneet. Ainoaksi keinoksi yrittää saada ääntään kuuluviin, on ammattiliitoille jääneet poliittiset lakot. Yhdessä sosiaaliturvaleikkausten kanssa työelämäheikennykset tuntuvat kohtuuttomilta. Etenkin, kun ne heikentävät työntekijöiden ja pienituloisten asemaa entisestään. Leikkuulauta- ja saksihuumori ei kyllä yhtään naurata siinä vaiheessa, kun perheessä mietitään, millä tullaan toimeen seuraavaan tilipäivään asti.
Ammattiliittojen tavoitteena eivät ole lakot tai luokkataistelut, vaan työntekijöiden edunvalvonta. Ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen palveluja ja neuvontaa työelämän ongelmatilanteissa ja neuvottelevat työntekijöiden puolesta työehtosopimuksista ja työehdoista työnantajia edustavien liittojen kanssa. Yleissitovia työehtosopimuksia tulee noudattaa myös soveltamisalalla järjestäytymättömien työnantajien. Ja ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten eduista saavat nauttia myös ne työntekijät, jotka eivät ammattiliittoon kuulu. Onkin käsittämätöntä, että työmarkkinoista halutaan tehdä ”villi länsi”, jota kukaan ei valvo.
Niina Behm (sd.)
SAK:n edustajiston jäsen
Seinäjoki