Nykyisen hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen uudistus toteutetaan vuoden 2023 alusta lukien. Uudistuksessa kunnilta siirtyy hyvinvointialueille vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen tehtävien järjestämisestä. Uudistus on suuri ja yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista kautta historiamme. Suomeen syntyy 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki.
Uudistuksessa on kyse sekä palvelujen rakenteellisesta että sisällöllisestä uudistamisesta. Tavoitteena on mm. turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville. Eli erittäin tärkeää on mielestäni se, että sote-keskukset 1+7-mallilla toteutuvat Etelä-Pohjanmaalla.
Hyvinvointialueella toimintarakenteita ja tapoja luodaan ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Tavoitteena on perus- ja erityistason palveluiden entistä parempi yhteensopivuus, samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, sekä palo- ja pelastustoimen palveluiden, saumattomuus. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas saa palvelunsa yhden luukun periaatteella. Turhaa byrokratiaa on vältettävä ja palvelujen järjestämisessä on hyvä käyttää maalaisjärkeä.
Yksi merkittävimmistä asioista hyvinvointialueelle siirryttäessä aluevaltuustoissa on päättää hyvinvointialueen rahanjaosta.
Riittävätkö rahat? Palvelut täytyy tuottaa laadukkaasti, mutta myös kustannustehokkaasti. Päärahoitus pitää tulla valtiolta, liitettynä valtionverotukseen. Tämä on muutenkin tasapuolista kansalaisille, koska valtionverotuksessa on progressiivinen malli. Maakuntaveromallia en kannata.
Henkilöstön asema ja henkilöstöresurssien riittäminen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä on aivan avainasemassa. Nyt jo meillä on käsillä valtakunnallisesti ja Etelä-Pohjanmaallakin merkittävä sote-henkilöstön työvoimapula. Sote-henkilöstön työhyvinvointi on myös laskemaan päin. Kuka voi hyvin, jos henkilöstö ei voi hyvin? Alan pito- ja vetovoimasta on myös huolehdittava.
Työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota hyvinvointialueiden aloittaessa. Tähän voi vaikuttaa selkeästi mm. palkkaukseen ja työ-oloihin vaikuttamalla. Sote-henkilöstöä on aktiivisesti ja ennakoiden oikea-aikaisesti johdettava. Henkilöstöä on myös kuultava ja annettava mahdollisuus vaikuttaa työhönsä.
Laadukkaasti tuotettujen palveluiden edellytys on hyvinvoiva henkilöstö, jota on tehtävien hoitamisen kannalta riittävästi. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö suoriutuu tehtävistään paremmin, mikä näkyy myös palveluiden laadussa ja tuloksissa.
Yli puolet verorahoista menee näiden palveluiden järjestämiseen!
Jarmo Latvala (kok.)
anestesiasairaanhoitaja
henkilöstön edustaja
Kurikka