Yleisöltä

Henkilöstön asemaa on syytä vahvistaa

Matias Mäkynen
Matias Mäkynen
Jaa artikkeli

Suomalainen yhteiskunta, hyvinvointivaltio, työeläkkeet, sosiaaliturva, työntekijöiden oikeudet ja moni tänä päivänä itsestään selvänä pidetty asia ei ole syntynyt itsestään. Suomi on rakennettu yhdessä sopien. Luottamus on tuonut vakautta, kilpailukykyä ja kehitystä.

Jo vuosikymmeniä on Suomen työmarkkinoilla ollut käynnissä tietoinen muutos. Ikävä kyllä Suomen vahvuuksiin kuulunutta luottamusta on heikennetty tietoisesti. Leimallista kehitykselle on, että se on tapahtunut yhden osapuolen omilla päätöksillä ja ilmoituksilla. Työnantajapuoli on ilmoittanut kerta toisensa jälkeen luopuvansa neuvotteluista eri tasoilla.

Työnantajien tavoitteet ovat kovia. Metsäyhtiö UPM:n henkilöstölleen syksyllä kertomat tavoitteet työehtojen heikennyksiin ovat dramaattisia ja tarkoittavat reiluja palkan leikkauksia. Teknologiateollisuudessa on laskettu, että työehtosopimuksista luopuminen ja lakien määrittämiin työehtoihin siirtyminen tarkoittaisi jopa 15–20 prosentin laskua työntekijöiden vuosiansioihin.

Tavoitteitakin kovempi on ollut tapa toimia. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, mutta sen rikkominen tapahtuu hetkessä. Kun asioista ei sovita, työrauha järkkyy. Lakot ja muut työtaistelutoimet ovat työntekijöiden ainoita keinoja toimia tilanteessa, jossa työnantaja ei suostu sopimaan tai pyrkii heikentämään toimeentuloa. Lakko-oikeus ja järjestäytymisvapaus ovat ihmisoikeussopimuksissa turvattuja ja osa toimivaa neuvottelujärjestelmää. Silti ne eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan pyrkimyksiä rajata lakko-oikeutta ja murtaa lakkoja nähdään Suomessakin. Tätä ei voi hyväksyä.

Jos kehitys jatkuu, edessä on lisää epäluottamusta, epävakautta ja työtaisteluja. Moni itsestään selvältä tuntuva oikeus haastetaan. Työntekijät toimivat varmasti jatkossakin yhdessä ja sitä ei voida estää. Jos neuvotteluosapuolta ei ole, nousevat työehdot ja työntekijöiden asema lainsäädäntökysymyksiksi. Silloin eduskuntavaaleissa ratkaistaan minimipalkoista ja muista työehdoista koskevan lainsäädännön sisältö.

Tämä ei ole toivottava kehitys, koska se aiheuttaa helposti lisää epävakautta ja heiluntaa. Laissa määrätyt ehdot ovat myös huomattavasti jäykempiä, kuin alakohtaiset työehtosopimukset, joista luopumista perustellaan joustavuudella.

Jos työehtosopimukset harvenevat ja työntekijöiden neuvotteluasema heikkenee, on tilannetta tasapainotettava lainsäädännöllä. Tällöin työehtojen valvontaa ja neuvottelumahdollisuuksia on vahvistettava mm. järjestöjen kanneoikeudella, alipalkkauksen kriminalisoinnilla sekä kirjaamalla luottamusmiesten asema ja tiedonsaantioikeudet vahvemmin lakiin. Myös Ruotsin ratkaisut työntekijöiden edustuksesta yritysten hallinnossa ja työntekijöiden tulkintaetuoikeudesta riitatilanteissa tulevat tarpeellisiksi.

Hyvinvointialueet tulevat olemaan Suomen suurimpia työnantajia. Siksi aluevaalit ovat tärkeät työntekijöille. Iso osa sote-henkilöstöstä tekee pienellä palkalla raskasta työtä, jota johdetaan usein huonosti. Näihin ongelmiin on puututtava hyvinvointialueilla. Muuten henkilöstöpula uhkaa koko järjestelmän tulevaisuutta.

Työmarkkinaneuvottelut kuuluvat neuvotteluosapuolille. Silti on selvää, että SDP tulee kaikissa tilanteissa olemaan sopimisen, yleissitovien työehtosopimusten, ihmisten järjestäytymisvapauden ja työelämän perusoikeuksien kannalla. Työntekijöiden aseman varmin ja tärkein turva on kuitenkin yhdessä toimiminen eli oman alan liittoon kuuluminen. Siksi itsekin kuulun liittoon myös kansanedustajana.

Luottamus tuo vakautta ja vakaus on nykymaailmassa yhä kallisarvoisempaa valuuttaa - erityisesti yrityksille ja investoinneille. Vakaus saattaa tuntua itsestään selvältä, mutta sitä se ei todellakaan ole.

Matias Mäkynen

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje