Yleisöltä

Huolia tulevien sote-keskusten toimintamallista

Jaa artikkeli

Aluevaaleissa valittavan aluevaltuuston on ensi töinään tehtävä päätökset hyvinvointialueen toiminnan peruselementeistä, strategiasta ja hallintosäännöstä. Strategiassa päätetään toiminnan sisällöstä. Hallintosäännössä päätetään toiminnan puitteista eli organisaation rakenteesta ja sen yksiköiden ja johdon tehtävistä. Hallintosäännön pohjalta määräytyy myös palveluverkon pääpiirteet. Päätöksillä on kiire, ja niiden valmistelun pitää olla jo hyvin pitkällä silloin kun aluevaltuusto aloittaa työnsä.

Aluevaaliehdokkaana olen syksyn aikana pyrkinyt seuraamaan uudistuksen valmistelua. Tietoa on ollut saatavissa melko niukasti. Etelä-Pohjanmaan aluevaaliehdokkaille pidettiin kuitenkin 8.12. Teams-palaveri hyvinvointialueen valmistelusta.

Valmisteltu henkilöstöorganisaatiokaavio esiteltiin ylätasolta lähtien. Hallituksen ja hyvinvointialuejohtajan alaisina olisi neljä toimialaa: terveys- ja sairaanhoitopalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, ikäihmisten palvelut sekä hallinto- ja strategiapalvelut. Jokaisella toimialalla olisi toimialajohtaja. Organisaatiokaaviossa alempana näkyi näiden sektoreiden poikki menevät palvelutuotantoalueet eli kahdeksan sote-keskusta. Esittelyn lopussa kerrottiin, että on päädytty siihen, että aluejohtajamallia, joka oli ollut mukana vielä aikaisemmassa luonnoksessa, ei oteta käyttöön. Johtaminen tapahtuisi linjoja pitkin.

Tämä hätkähdytti. Uudistuksen yhtenä johtotähtenä on ollut peruspalvelujen ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen erikoissairaanhoidon ja muiden erityispalveluiden tarpeen vähentämiseksi. Tämä suunnanmuutos ei voi tapahtua pelkästään, jos ollenkaan, lisäresurssien ohjaamisena peruspalveluille, vaan päivittäisen toiminnan uudistamisella. Uudistuksen pitäisi merkitä sote-keskuksia, joissa lisätään sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen yhteentoimivuutta ja koordinoidaan perustason palveluja ja resursseja sekä edistetään kokonaisvaltaisesti alueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Ollaanko tätä nyt nakertamassa puhtaaseen linjaorganisaatioon perustuvalla johtamismallilla?

Olen kysynyt valmistelussa mukana olleilta eri tahoilta, miksi näin tehtäisiin. Vastaukset vaihtelevat. Yksi vastaus oli, että jos sektorijohtajien lisäksi on aluejohtaja, ei oikein tiedetä, kuka johtaa. Toinen vastaus oli, että uudistuksessa muodostettavat toimialasektorit ovat niin laajoja, että se jo sinänsä turvaa palvelujen integraatiota ja yhteentoimivuutta. Kolmas vastaus oli, että malli on vielä keskeneräinen. Esitetyt perustelut eivät valitettavasti vakuuta, eikä mallia ole tietääkseni muutettu.

Poikittaisessa matriisijohtamisessa voi kieltämättä olla ongelmia, jos tehtäviä ja rooleja ei ole selkeästi määritelty. Se on kuitenkin täysin mahdollista tehdä hallintosäännön määräyksin.

Koordinaatiota tarvitaan laajojenkin toimialojen rajojen yli. Monisairas vanhus tarvitsee palveluja sekä ikäihmisten palvelujen että terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialoilta, ja niiden on sovittava joustavasti yhteen.

Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin alueella toimivassa sote-keskuksessa on jo sovellettu integroivaa mallia muutaman vuoden ajan, ja kokemukset ovat hyvät. Kun kehitetään kotihoidon vastuulääkärimallia, mietitään johtoryhmätasolla, miten se vaikuttaa muihin terveyskeskuksen lääkäripalveluihin. Kun kehitetään mielenterveyspalveluja, mietitään, mitä se merkitsee ikäihmisten hoidossa. Pandemia-aikana työntekijöitä on tarvittaessa siirtynyt kotihoidosta akuuttiosastolle ja tartuntatautijäljitystä on tehty yli sektorirajojen. Henkilöstö liikkuu tarpeiden mukaan myös kunnasta toiseen. Tällaisella toimintamallilla saadaan apua sinne missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan, ja sillä on myös kustannuksia tasaava vaikutus.

Miten tällainen monitahoinen ja päivittäinen yhteensovitus hoidetaan, jos ei sektoreiden toiminnan koordinointia ole vastuutettu keskuksessa mitenkään? Miten se voisi onnistua keskitetysti kolmen linjajohtajan toimesta kahdeksassa eri sote-keskuksessa, joista jokaisella on omat ongelmansa?

Selkeintä olisi, että tulevat sote-keskukset muodostettaisiin oman alueensa hyvinvoinnin ja terveyden tulosyksiköiksi, joilla olisi asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä koskevat palvelujen laadulliset sekä saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta koskevat tulostavoitteet ja tuloksista vastaava johto ja johtoryhmä. Asukkaiden yhdenvertaisuuden vuoksi keskuksiin kohdistuvan strategisen ja substanssiohjauksen tulisi kuitenkin tulla yhteisesti ”ylhäältä”, palvelujen järjestäjää edustavilta toimielimiltä ja sektorijohdolta.

Näin voitaisiin luoda edellytykset ja tuki asiakkaan ja potilaan koko elämäntilanteen huomioon ottamiselle, jota henkilöstö toteuttaa palvelutuotannon etulinjassa.

Silja Hiironniemi (kesk.)

varatuomari, hallintotieteiden lisensiaatti

aluevaaliehdokas

Alavus

    Jaa artikkeli