Yleisöltä

Hyvää huomenta hallitus – maatalous tarvitsee tukea nyt!

Peter Östman (kd.)
Peter Östman (kd.)

Kristillisdemokraatit tekee välikysymyksen maataloudesta. Keskusta ei saanut hallituksessa läpi tavoitettaan 300 miljoonan euron tukipaketista maataloudelle, vaan tukea harkitaan vasta ensi vuonna lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Ihmettelen pääministeri Marinin vielä torstaina antamia lausuntoja siitä, että opposition välikysymys voi nopeuttaa hallituksen neuvotteluja mahdollisesta uudesta maatalouden tukipaketista. Onko hallitus todella niin tietämätön maatalouden syvästä kriisistä, että se herää vasta kun oppositio tekee välikysymyksen?

Suomalainen maatalous ja ruoantuotanto on jo pitkään kärsinyt kannattavuuskriisistä ja tuotantotekijöiden kallistuttua räjähdysmäisesti sodan myötä, on tilanne kasvanut ennen näkemättömän pahaksi.

Jo kuusi vuotta sitten (kesällä 2016) naudanlihan, sianlihan ja siipikarjan tuottajahinnat laskivat edellisvuosiin verrattuna – sama koski maidontuottajia. Ja samassa rytäkässä valtiolla oli vaikeuksia tukien maksatuksissa.

Viljelijät saivat tarpeekseen ja järjestivät traktorimarssin Helsinkiin. Heidän sanomansa silloiselle maatalousministerille Kimmo Tiilikaiselle oli jo tuolloin selkeä: Mikäli hallitus ei tee konkreettisia ja nopeita päätöksiä, tulee maataloutta kohtaamaan konkurssiaalto samaan aikaan kun suomalainen elintarviketuotanto ajetaan alas.

Myös tuolloin kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä jätti välikysymyksen koskien maatalouskriisin ala-arvoista käsittelyä.

Mitä on sen jälkeen tapahtunut? Ministeri Jari Lepästä tuli Tiilikaisen seuraaja. Jari Lepän jälkeen tehtävään astui Antti Kurvinen. Maatalouskriisi on nyt syvempi kuin vuonna 2016.

Viime kesänä perustettu parlamentaarinen työryhmä ei ole ensimmäinen, joka on asetettu pohtimaan maatalouden kannattavuuskriisiä. Pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä antoivat kesäkuussa 2018 Reijo Karhiselle tehtäväksi selvittää millä keinoin maatalouden yrittäjätuloa voitaisiin parantaa vuositasolla 500 miljoonaa euroa. Tehtävän keskiössä oli siis puhtaasti taloudellinen ulottuvuus ja siitä käsin aihetta lähestyttiin elinkeinotasolta aina tilakohtaiseen tarkasteluun asti.

Karhisen selvityksen jälkeen maatalous on edelleen kulkenut kriisistä toiseen. Kustannusten nousu on ollut katastrofaalista.

Kyllä tässä nousevat tunteet pintaan, kun puhutaan kauniita sanoja maaseudun kehittämisestä ja ympäristöteknologiaan investoimisesta, kun samaan aikaan viljelijät miettivät, millä he ruokkivat eläimet ja mitkä ovat sato-odotukset, kun lannoitteissa on jouduttu säästämään.

Joka päivä kolme maatilaa lopettaa toimintansa, ja yhä useampi tila on maksuvaikeuksissa. Maatalouden kriisi uhkaa jo suomalaista ruokaturvaa, mutta hallitus ei saa päätöksiä tehtyä vaan lykkää ne ensi vuoteen omaksi vaalibudjetikseen. Se on kuitenkin kevätkylvöjen kannalta auttamatta liian myöhään. Maatilat tarvitsevat apua energiakustannuksiinsa nyt.

Eräs toinen kysymys on aiemmista työryhmistä huolimatta myös ratkaisematta: kauppaketjujen suhteettoman vahva asema markkinoilla. Ongelmasta on puhuttu vuosia. Ministereitä on tullut ja mennyt.

Hallituksen on ratkaistava ongelmat nyt. Muuten kauppajätit ja suomalaiset kuluttajat jäävät eräänä päivänä ilman kotimaisia elintarvikkeita. Silloin on jo liian myöhäistä.

Miksi tämä on niin vaikeaa? Mikäli maatalouden kriisiin ei vastata päättäväisesti, yhä useampi maatalousyrittäjä luopuu toiminnastaan, eivätkä uudet sukupolvet enää ole valmiita jatkamaan perhetilojen toimintaa.

Peter Östman

KD:n kansanedustaja Luodosta

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje