Hyvät ihmiset, äänestäkää!

Tammikuun aluevaalit ovat erittäin tärkeät. Äänestysvilkkaus uhkaa kuitenkin jäädä hyvin laimeaksi.

Ihmiset valittavat, että he eivät tiedä mistä aluevaaleissa on kysymys.

Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 59 jäsentä, joilla on valta päättää missä ja miten alueen sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat kunnissa, millainen on sairaalaverkko, kuinka toteutetaan lasten ja nuorten tarpeet, vanhusten hoiva, vammaisten tuki ja palvelut ym. ja mitä ne asiakkaille maksavat.

Ensimmäisen kauden valtuutetut ovat etulyöntiasemassa, koska he luovat toiminnalle pohjan ja rakenteen, mikä vaikuttaa tulevaisuudessa hoivan ja huolenpidon sisältöön ja toteutukseen. He päättävät, mitä palveluita hyvinvointialue tarjoaa ja vastaavat siitä, että rahat riittävät lakisääteisiin tehtäviin.

Taloudellinen vastuu on suuri, kun ennakkolaskelmien mukaan Pohjanmaan hyvinvointialue saa valtiolta vähemmän rahaa kuin mitä kunnat tähän saakka ovat olleet valmiita käyttämään sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Äänet aluevaaleissa lasketaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti samaan tapaan kuin kunnallisvaaleissa. Etukäteen ei voi olla varma, että jokaisesta Pohjanmaan hyvinvointialueen 13 kunnasta tulee edustaja aluevaltuustoon.

Oman kunnan ehdokas on turvallinen vaihtoehto, jos päällimmäinen tavoite on säilyttää oma terveyskeskus. Tärkeämpää olisi kuitenkin tietää, mitä tutun oven takaa tulevaisuudessa löytyy.

Ehdokasta voi punnita toisinkin. Oma tai läheisen sairaus tai vamma voi ohjata ajatuksen esimerkiksi sydäntauteja tuntevan ehdokkaaseen tai ehdokkaaseen, jolla on asiantuntemusta sosiaalipalveluiden viidakosta, kuljetuspalveluiden järjestämisestä tai pelastuspalvelusta.

On hyvä, jos valtuustoon tulee ihmisiä, joilla on tuntuma arkipäivään ja kokemusta siitä, millaista on olla sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä, asiakkaana, omaisena tai potilaana.

Keskustelussa painopiste on ehkä liikaakin ollut erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa, niin että erityisesti sosiaalipalveluiden merkitys uudistuksessa on jäänyt syrjään.

Pohjanmaan hyvinvointialueella tärkeää on myös suomenkielisten palveluiden varmistaminen. Kielilautakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että hallinto ja palvelut toimivat niin suomeksi kuin ruotsiksikin. Kielitaidon – varsinkin kirjallisen ilmaisun – merkitys vain korostuu digitaalisten ja muiden etäpalveluiden aikana.

Suomalaiset ovat laiskoja äänestämään verrattaessa muihin pohjoismaihin. Tutkimuksista tiedetään, että äänestämättä jättävät useimmin nuoret, vähemmän koulutetut, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ja ulkomailla syntyneet.

Äänestämättä jättävät ovat kuitenkin niitä, jotka käyttävät sosiaalipalveluita enemmän kuin äänestämässä käyvät.

Aluevaltuutetut tekevät päätöksiä arvojensa ja kokemustensa mukaan.

Jos valtuutetuilla ei ole tuntumaa tai tietoa sosiaalipalveluiden käyttämisestä, voi käydä niin että päätökset resurssien jakamisesta eivät osu kohdalleen.

Sirpa Sainio (vas.)

YTM, aluevaaliehdokas

Vaasa

    Jaa artikkeli