Yleisöltä

Hyvinvointia ei ole ilman arjen turvallisuutta

Jaa artikkeli

Koronapandemian jäljiltä sosiaalipalvelujen velkaa on valtavasti. Käsissä on tikittävä aikapommi, jos ihmiset jätetään oman onnensa nojaan. Päättäjien on turvattava sosiaalipalvelujen kantokyky, muuten palveluvelka kasvaa entisestään.

Tarve sosiaalipalveluille on kasvanut koronan aikana. THL:n mukaan on syntynyt palveluvajetta, joka on johtanut ongelmien kasautumiseen ja vaikeutumiseen. Tuorein sosiaalibarometri kertoo, että palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan ihmisten ongelmiin. Palveluvelkaa voidaan purkaa vain, jos kunnilla ja hyvinvointialueilla on sitä varten käytössään riittävästi rahaa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä on pidettävä parempaa huolta.

Lasten ja lapsiperheiden peruspalvelut ovat heikentyneet. Ehkäisevien sote-palvelujen saatavuudessa on ollut korona-ajan tutkimusten mukaan alueellista eriarvoisuutta. Samanaikaisesti tuen tarve on kasvanut taloudellisten vaikeuksien, yksinäisyyden ja vanhemmuuden haasteiden vuoksi.

Professori Timo Harrikarin (2021) tutkimuksen mukaan ”pandemia-aika osoitti, että sosiaalialan ammattilaiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan viimeinen perälauta. He kantavat viimesijaista vastuuta ihmisten elämästä.”

Korona on vaikeuttanut mm. kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä arkea: lastensuojelun palveluja on supistettu ja etätapaamisia on toteutettu.

Korona rajoituksineen näkyy sijoitettujen lasten hyvinvoinnissa, mielenterveydessä ja palvelujen saatavuudessa.

Myös lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt. Koronarajoitukset lisäävät sen riskitekijöitä, kuten alkoholin käyttöä, stressiä ja jatkuvaa yhdessäoloa. Pandemian aikana monet aikuisten sosiaalipalvelut ovat heikentyneet tai olleet suljettuina, mikä on johtanut ongelmien vaikeutumiseen.

Tuen tarpeen on arvioitu kasvaneen mielenterveyskuntoutujilla, tukea tarvitsevilla lapsiperheillä, nuorilla sekä ihmisillä, joilla on yhtäaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Etäasiointiin siirtymisestä kärsivät ihmiset, joilla ei ole tarvittavia laitteita tai osaamista niiden käyttöön ml. ikäihmiset ja monia palveluja samanaikaisesti käyttävät sosiaalipalvelujen asiakkaat.

Hyvinvointia ei ole ilman arjen turvallisuutta. Siinä kyse on mm. siitä, millaisia palveluja ihmiset saavat tasavertaisesti maakunnan eri puolilla hädän hetkellä: ensihoito, sosiaalipäivystys, lastensuojelu, poliisi, pelastuspalvelut, ja niiden yhteen toimivuudesta.

Sosiaalialan asiantuntemusta tarvitaan tulevan hyvinvointialueen päätöksenteossa ja johtamisessa, mutta myös palvelujen tutkimuspohjaisessa kehittämisessä. Hyvinvointialueen tulee vastata kokonaisvaltaisesti ihmisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävistä ja korjaavista palveluista. Olennaista on vahvistaa terveyttä, hyvinvointia ja arjen turvallisuutta.

Arto Rautajoki (sd.)

YTT, aluevaaliehdokas

Seinäjoki

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje