Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja osaamisen kehittämisellä (TKIO-toiminta) on tärkeä rooli tulevien hyvinvointialueiden ja niiden palvelustrategioiden toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa .
TKIO-toiminta tukee asiakaslähtöisten, tehokkaiden ja vaikuttavien sote-palvelujen, työmenetelmien ja henkilöstön osaamisen kehittämistä, tiedontuottamista, tiedolla johtamista sekä uusien toimintamallien innovointia ja käyttöönottoa organisaatioissa.
Hyvinvointialueen, ja sen palvelustrategiaa ei voi oikeastaan ajatella ilman TKIO-strategiaa ja investointia TKIO-toimintaan hyvinvointialueen tavoitteiden toteuttamiseksi. Niin tietoperustaista, näyttöön ja systemaattiseen kehittämiseen, asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuuteen sekä osaamisen johtamiseen perustuvaa soten kehittäminen nykyään on.
Hyvinvointialueiden tutkimus- ja kehittämistoiminta hyödyntää koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden toimijoiden kumppanuuksiin perustuvaa ekosysteemiä, jossa syntyy uusia innovaatioita. TKIO-toiminnan rooli on tärkeä yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote-palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, lisäksi uusien työvälineiden, toimintamallien ja käytäntöjen kehittämisessä. Sote-kustannusten kasvun hillitseminen on myös tärkeää.
TKIO-toiminta mahdollistaa edelleen hankkia ulkopuolista rahoitusta hyvinvointialueiden toiminnan kehittämiseen. Siksi niiden tuleviin rakenteisiin on erittäin tärkeää suoraan integroida yhdenvertaisesti kunkin hyvinvointialueen paras sosiaalihuollon ja sosiaalityön, perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon TKIO-osaaminen ja kokemus.
Hyvinvointialueen yhteensovitetusta rakenteesta käsin on tärkeää luoda laajaa yhteistyötä ja kumppanuutta alueen yliopistotoimijoiden, ammattikorkeakoulujen, maakuntien liittojen, yritysten ja järjestöjen kanssa. Tutkimustiedon systemaattiseen hyödyntämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Eduskunnassa on laaja konsensus siitä, että valtion tulee investoida lisää tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Hyvinvointialueita koskevissa keskusteluissa ja valmisteluissa yhteistyöalueiden rooli TKIO-toiminnassa on jäänyt vielä ohueksi tai puuttuu kokonaan.
Sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNetin, sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien ja sosiaalityötä kouluttavien yliopistojen tuore valtakunnallinen kannanotto 13.6.2022 sosiaalihuollon TKKI-rakenteiden valmisteluun sotekokonaisuudessa muistuttaa mm. siitä, että ”myös sosiaalihuollon asiakkaalla tulee olla oikeus saada parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon perustuvaa palvelua. Tutkittu tieto ei nivoudu automaattisesti käytännön toiminnaksi, vaan myös sosiaalihuollon kehittämistoimintaan tarvitaan selkeä vastuutus ja resursointi”. Kannanoton mukaan ”lainsäädännön pitää olla niin selkeä, että sosiaalihuollon kehittämisen ja tutkimuksen rakenne ja taloudelliset resurssit turvataan kaikilla hyvinvointialueilla”.
Laadukas TKIO-toiminta on selkeä sote-ammattilaisten houkuttelevuus- ja rekrytointivaltti hyvinvointialueiden tehtäviin myös tulevaisuudessa.
On tärkeää, että hyvinvointialueille luodaan työn kehittämiseen, ammattilaisten osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä tutkimukselliseen otteeseen kannustava työilmapiiri ja sitä tukevat työkäytännöt.
Arto Rautajoki
kehitysjohtaja, YTT
SONet BOTNIA
Seinäjoki