Yleisöltä

Hyvinvointialueiden ruokapalveluihin tarvittaisiin maalaisjärkeä

Jaa artikkeli

Sote-uudistus etenee. Valmistelun edetessä lainsäädännöstä paljastuu valuvika. Kunta ei voi nykyisen kuntalain mukaan tuottaa ruokapalveluita hyvinvointialuille. Laki myös estää kunnan osallistumisen hyvinvointialueen järjestämään tarjouskilpailuun, eikä se näin ollen voi myydä ruokaa hyvinvointialueelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa keskuskeittiössä täytyisi olla kaksi erillistä kattilaa – sote- ja sivistyspalveluille omat. Missä on maalaisjärki?

Vaihtoehdot ongelmaan eivät ole kovinkaan käytännönläheisiä. Kunta voi yhtiöittää ruokapalvelut, eriyttää keskuskeittiön kahdeksi eri pisteeksi tai perustaa hyvinvointialueen yhteisen in-house -yhtiön. Yhtiöittäminen ei kuitenkaan takaa sitä, että hyvinvointialue tulisi ostamaan ruokapalvelut kuntayhtiöltä.

Ruokapalveluiden eriyttäminen puolestaan tarkoittaisi konkreettisesti keittiön jakamista seinällä kahtia tai sivistyspuolen ruokapalveluiden siirtämistä omiin tiloihin. Tämä tarkoittaisi väistämättä kustannusten nousua, sillä keittiöiden eriyttäminen lisäisi henkilökunnan tarvetta ja työmäärää. Juuri sitä mitä olemme keskuskeittiöratkaisussa halunneet välttää.

Kuntien omat ateriamäärät ovat pieniä, joten kahden keittiön -malli ei voi toimia kustannustehokkaasti. Pahimmassa tapauksessa kunnan keskuskeittiö voisi siirtyä sellaisenaan hyvinvointialueelle ja näin kunta joutuisi aloittamaan palveluiden tuottamisen nollasta.

Yhteinen in-house -yhtiö voisi olla kuntien kannalta paras ratkaisu, jolla voisi varmistaa ruokapalveluiden tuottamisen omassa kunnassa. Haasteena on se, että ulosmyyntiä voi olla maksimissaan koko tuotannosta 5 prosenttia.

Hallitus esittää, että ruokapalveluiden tuottamiseen tulisi vuoden siirtymäaika. Siirtymäaika ei ratkaise ongelmaa. Se antaa vain aikaa reagoida muutokseen. Nykyinen kuntalaki takaa myös yrittäjille tasapuoliset mahdollisuudet tarjota palveluita, mutta pienessä kunnassa hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan.

Kunnat ovat aikoinaan tehneet taloudellisia ratkaisuja ja siirtäneet ruuantuotannon yhteen keskuskeittiöön. Näin on voitu varmistaa kustannustehokkaat ravintopalvelut sekä sote- ja sivistyssektorille.

Etelä-Pohjanmaalla haastavassa tilanteessa ovat ainakin Isojoen, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin kunnat. Kunnat kaipaavat lainsäädäntöön maalaisjärkeä, että ruokapalvelut säilyvät jatkossakin lähipalveluna.

Annu Ridanpää-Taittonen (kok.)

kunnanvaltuuston pj.

Riikka Varila (kok.)

kunnanhallituksen vpj.

Kuortane

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje