Yleisöltä

Ihmisen osa sodassa ja rauhassa

Jaa artikkeli

Niin sodassa kuin rauhassa ovat ihmiset kukin laisiaan ja ikään kuin syyntakeettomia eli toisinaan tai pysyvästi kyvyttömiä ymmärtämään tekojensa seurauksia ajattelunsa ja toimintansa suhteen.

Ennalta emme voi tietää saati kokea syntymän ja kuoleman välistä kaarta, elämäämme, jotta kykenisimme tietoisesti ajattelemaan ja toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla eri tilanteissa.

Olemme moraalisesti vastuullisia kaikesta siitä mitä teemme tai jätämme tekemättä.

Valintamme ovat loppujen lopuksi aina henkilökohtaisia, olivatpa syyt ja taustat toiminnallemme mitkä tahansa. Poikkeuksia edellä mainitusta ovat lapset, psyykkisesti sairaat ja hengenhädässä, pakotettuna tehdyt teot. Esimerkiksi Ukrainan kansa pakotettuna puolustamaan olemassaoloaan ja maataan.

Yksilö on aina jossain mielessä ennalta määritetyn kaltainen, koska kehitymme kaltaiseksemme lähinnä toisten ihmisten kohtaamisen myötä.

Tietoisuuden syntymisen kautta meillä on mahdollisuus muuttaa ajattelu- ja toimintamallejamme.

Voimme päästää monista tunnesidonnaisuuksista irti, mutta emme täysin irrottautua siitä, millaisiksi kokemuksemme ovat meidät muovanneet.

On tultava toimeen itsensä kanssa. On tultava toimeen toisten kanssa.

Sanotaan, että tulisi olla armollinen itselleen, toinen toisillemme.

Sota ei tunne armoa eivätkä he, jotka sotaa kylvävät – viljelevät teoillaan kärsimystä ja kuolemaa. Mieleni kuohuu ja en kykene tuntemaan empatiaa sodankäynnin synnyttäneitä kohtaan. Myötätuntoni on kärsivien puolella.

Tapani Kurttila

Lapua

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje