Vuonna 2010 poliisien määrä oli 7 876 ja vuonna 2014 määrä oli vähentynyt 7 483 henkilöön. Tällä hetkellä kokonaisvahvuus on 7 500 poliisia (20.7.2022). Poliisihallitus on arvioinut poliisin tilannetta hallituksen päätösten valossa seuraavasti: ”Alustavasti arvioidaan, että poliisimiesten taso joudutaan laskemaan vuodesta 2023 lukien vähintään noin 7 250 poliisimiehen tasolle. Tämä 7 200–7 250 poliisimiehen taso nähdään kriittisenä tasona, jonka alle ei missään yhteydessä normaalitilassakaan tulisi mennä.
Poliisin hallintorakenteen kehittämishanke eli Pora I ja II ovat muokanneet poliisin palveluverkkoa. Yksi Poran tehtävistä oli laatia esitys poliisilaitosten määrän vähentämisestä ja sen vaikutuksista poliisilaitosten tehtäväalueisiin.
Pora I -vaiheessa toteutettiin paikallispoliisin rakenneuudistus 1.1.2009, jolloin poliisilaitosten määrää vähennettiin 90:stä 24 poliisilaitokseen.
Pora II -vaiheessa uudistettiin poliisin ylijohtoa, lääninjohtoa ja valtakunnallisia yksiköitä. Samassa yhteydessä erotettiin toisistaan sisäasiainministeriön poliisiosaston strategiset ja Poliisihallituksen operatiiviset tehtävät. Tämä muutos astui voimaan 2010 vuoden alusta.
Sisäministeriön säädöshanke numero SM022:00/2012 kertoo, että silloisen pääministerin hallitusohjelman mukaisesti valtion tuottavuusohjelma on korvattu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jonka avulla haetaan valtiohallinnon sisäisin toimin keinoja vastata julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen.
Hypätään muutaman rivin yli ja jatketaan lukemista. Poliisihallinnon osalta tämä merkitsee sitä, että aiempien päätösten mukaisesti henkilöstömäärää tulee sopeuttaa tuottavuusohjelman (I ja II vaihe) mukaisesti 670 henkilöstövuoden verran vuosien 2007 ja 2016 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa edelleen 360 henkilötyövuoden vähentämistä vuoteen 2016 mennessä.
Toukokuussa 2021 julkaistussa valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteossa on tunnistettu toimintaympäristön muutos ja globaalin mittakaavan vaikutukset Suomessa, osaamisvaatimusten moninkertaistuminen sekä viranomaisten lisäresurssin tarve. Selonteon mukaan poliisien määrä tulisi nostaa 8 200:een vuonna 2030. Tuhannen poliisin nosto tarkoittaisi kovaa painetta koulutukseen Tampereelle.
Palveluiden siirtyminen isompiin yksiköihin ei aina tarkoita niiden parantumista yhdyspinnoilla. Lakkautettujen poliisiasemien uudelleen miehitys on aloitettu, koska on huomattu suurten etäisyyksien maassa vasteaikojen olevan pitkiä. Tämä on juuri askel oikeaan suuntaan. Tässä kohdassa mietin vakavasti, missä vaiheessa vasta aloittaneet hyvinvointialueet ovat samassa tilanteessa. Uskon sen päivän valitettavasti olevan edessä.
Suomi on turvallinen yhteiskunta mutta joidenkin tutkimusten mukaan yleinen turvattomuuden tunne Suomessa on lisääntynyt.
Tunteen syntymiseen oli listattu useampia syitä mutta yhtenä oli mainittu päivittäisrikostutkinnan kurjistunut tila monessa laitoksessa. Poliiseja ei tahdo saada kiinni, jos kansalainen tarvitsee neuvoa. Jonotusajat ovat pitkiä ja tutkinta-ajat pitkittävät ihmisten epätietoisuutta.
Tulevalla eduskunnalla toivotaan olevan luja tahtotila panostaa sisäiseen turvallisuuteen. Poliisien määrän nosto on aloitettava välittömästi uuden kauden alussa, että vuoden 2030 tavoite olisi edes realistisesti saavutettavissa. Tämä vaatii toimenpiteitä palveluverkkorakenteeseen, poliisin määrärahojen lisäämiseen sekä paineita koulutukseen. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan toimenpiteitä, pelkkä tahtotila ei riitä.
Ulpu Keränen (ps.)
Kokkola