Itsenäinen Seinäjoen Energia Oy äänin 28–15

Ja tapahtui sinä päivänä, 24. lokakuuta 1994, että keskustan ja kokoomuksen valtuustoryhmien viisailta ”johdoilta” kävi käsky valtuustolle, että Seinäjoen Energia -yhtiö on rahoiksi pantava ja fuusioitava Jyllinkosken ja Lapuan sähköyhtiöiden kanssa. Ja näin käsky kuului, että oli vain haettava leima valtuustolta tälle yhtiömme myyjien esitykselle. Raimo Yli-Uotilan ollessa kaupunginjohtajana.

Edellä mainitut tahot pitivät asiaa läpihuutojuttuna, koska jopa uudesta maakunnallisesta yhtiöstä oli valtuustolle teetetty hienot moniväriset esitteet sulautumissuunnitelmineen.

Ja näin käsky kävi, että näin on tehtävä, koska varsinkin mm. keskustalaisten Kirsti Potkan, Kari Hokkasen, kokoomuksen Antero Maunulan ja Kalevi Karjanlahden sekä liberaalien Raimo Jorosen ja demareiden Jorma Viitamäen esityksien mielestä Seinäjoki kääntää jopa kohtalokkaasti selkänsä maakunnalle. Tärkein argumentti heillä oli koko maakunnan etu Seinäjoen kustannuksella.

Kysyttiin kannattajilta, mitä hyötyä todella fuusiosta olisi seinäjokelaisille. Sitä eivät selkeästi osanneet fuusion kannattajat muuten kuin em. maakuntatuen lisäksi osanneet sanoa.

Fuusion negatiivinen vaikutus seinäjokelaisille sähkönkuluttajille oli paljon selvemmin näkyvissä kuin fuusiota puoltavat seikat. Tiedettiin, että sähkön hinta nousee ympäristökuntien tasolle, jos maakunnallinen yhtiö perustetaan eli seinäjokelaiset maksavat myös maakunnan kulutusta.

Ja kun vielä tiedetään se, että Seinäjoen Energia Oy tukee vielä vuosittain kaupungin budjettia osinkotulojen ja yhtiön lainain korkotuilla noin 10 miljoonan euron edestä ja lisäksi tukee lukuisia yhdistyksiä ja urheiluseuroja huomattavalla mainonnan euromäärällä. Näillä euroilla ei varmasti maakunnallinen yhtiö Seinäjoen kaupungin budjettia tukisi. Maakunnallisen yhtiön mainostuettavina olisivat koko maakunnan urheilu- yms. seurat ja yhdistykset tasapuolisesti?

Erään valtuuston kokousta seuranneen lehtimiehen sanoin, ”kokemus on osoittanut, että kepun tahtiin mennään aina silloin, kun asioita aletaan ratkoa maakunnallisesta näkövinkkelistä”.

Esityksen, että fuusiosta luovutaan, teki silloin Seinäjoen Energian hallituksen puheenjohta Valto Tuorila (sd.), joka perusteli omaa yhtiötä: Seinäjoen Energia Oy on tehokas ja hyvin hoidettu yhtiö, joka pystyy toimittamaan sähköä suuryhtiötä edullisemmin myös tulevaisuudessa. Lisäksi hän sanoi, että seinäjokelainen sähkö on nyt kilowattitunnilta peräti seitsemän penniä halvempaa kuin maakunnassa. Fuusio toisi korotuksineen jo katuvaloihin 400 000 markan lisälaskun.

”Meillä ei ole varaa tukea maakuntaa mitä siellä halutaan, hölmöä.”

Esitystä kannatti ensin Seppo Lampi (kd.) sekä useat muutkin valtuutetut.

Sitten seurasi kansanvallan oppitunti; äänestettiin.

Fuusion vastustajia olivat:

Kokoomuksesta Mikko Ala-Lahti, Seppo Katila, Tarmo Kähkönen (tuli kokoukseen sairasvuoteelta), Seppo Ojanperä, Raimo Ristilä ja Ilmari Ylä-Autio. Kristillisistä Matti Eilola, Liisa Hamm ja Seppo Lampi. Liberaaleista Arto Katila. Vihreistä Hanna Rumpunen ja vasemmistoliitosta Pentti Lahtinen. Keskustasta Pirjo Aittoniemi, Erkki Saari, Jarmo Lintala ja Väinö Rantala. Sosialidemokraateista Markus Aaltonen, Reijo Aaltonen, Aarne Heikkilä, Jarmo Kattelus, Riitta Lehtola, Seppo Perkiö, Oiva Potinkara, Marja-Leena Saari, Martta Salli, Matti Tuomisto, Valto Tuorila ja Harry Wallin.

Yhteensä 28 valtuutettua.

Fuusion kannattajia:

Kokoomuksesta Kalevi Karjanlahti, Mirja Luoma, Rauha Maijala, Antero Maunula, Pia Petäjä, Eino Rajamäki ja Martta Saari. Liberaaleista Raimo Joronen ja sosialidemokraateista Jorma Viitamäki. Keskustasta Kari Hokkanen, Simo Luoma, Timo Paavola, Martti Pajulammi, Kirsti Potka ja Eila Turenius.

Yhteensä 15 valtuutettua.

Ja tapahtui sinä päivänä, että Seinäjoen Energia Oy säilyi itsenäisenä yhtiönä ja osalle Seinäjoen kaupunginvaltuutettuja oli annettu demokratian oppitunti.

Opetuksena tähän voi lisätä Abraham Lincolnin sanoin:

”Osaa kansaa voidaan pettää koko ajan ja koko kansaa voidaan pettää osan ajan, mutta koko kansaa ei voida pettää koko ajan.”

Seppo Katila

kotiseutuneuvos Törnävältä

Seinäjoki

    Jaa artikkeli