Reijo Heikkilä kirjoitti 13.4.2022 kiinnostavan kolumnin jään hyödyntämisestä. Muistan itse ollessani kesälapsena maatilalla nähneeni jäätä säilöttynä sahanpuruun kesän jäähdytyslähteeksi. Uusiutuvaa kylmäenergiaa hyödynnettiin silloin. Faasimuutoksessa sulaminen vaatii lämpöä eli voi jäähdyttää ja jäätyminen vaatii kylmyyttä eli voi lämmittää.
Säätilan vaihtelut mahdollistavat todellakin ikiliikkujat energian tuotantoa vähentämään. Näin innosti kirjeitse minua professori, jonka assistentti olin aiemmin ollut, luettuaan energiatulevaisuutta ja faasimuutosvaraajia koskevan kirjoitukseni (raportissa: 30 B, 1984, TKK, Energiatalouden ja voimalaitosopin laboratorio). Mietin myöhemminkin faasimuutosvaraajia (raportti 35, 1989, TKK, Lämpötekniikka ja koneoppi & konferenssiesitelmä kirjassa: Transport Processes in Engineering, 2, Recent Advances in Heat Transfer, 1992).
Eräänä ajatuksena näissä oli, että maidonjäähdytyksen lisäksi jäävaraajia voi soveltaa laajasti energian kulutusta vähentämään. Jäävarastoja voi kaivaa toimistojen, kauppojen ja ravintoloiden viereen jäähdytyslähteeksi ilmanvaihtoon ja kylmätekniikkaan. Jään lohkomista ja kuljetusta ei tarvita, vaan lämmönsiirtotekniikka hoitaa asian. Varasto voidaan jäädyttää talvella hyödyntäen jäätymislämpö ilmanvaihtoilman esilämmitykseen tai muuhun lämmitykseen (Energy and Buildings, Vol. 21, p. 219, 1994) ja sulattaa kesällä vapauttaen jäähdytystehoa. Siten ikiliikkujasta saadaan uusiutuvaa energiaa pakkasilla lämmitykseen sekä helteillä jäähdytykseen. Energian säästön lisäksi jäävaraaja pienentää muun jäähdytys- ja lämmityslaitteiston mitoitustehoa tai muuta laitetta ei ehkä tarvita. Siten jäävaraajaan investointi voi säästää muissa investoinneissa.
Lämpöpumppujenkin alkutaival oli vaikea. Tarvitaan panostusta kesä/talvi-integroitujen energiatehokkaiden Suomen ilmastoon soveltuvien ratkaisujen kehittämiseksi kilpailukykyisiksi tuotteiksi markkinoille.
Jaakko Saastamoinen
tekniikan tohtori
Seinäjoki
Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin