Yleisöltä

Jokaisella oppilaalla on ihmisarvo

Jaa artikkeli

Olen aina inhonnut ”Seitsemän veljeksen” koulukohtausta. Veljekset kuvataan lukkarin rääkäten kurittamina tomppeleina. Pojille nauretaan, vaikka lukkarihan se pelle on.

Muistan opettajiani, jotka eivät tienneet mitään perusasioista: motivointi, kannustus, innostus, rohkaisu, tunnustus, kärsivällisyys ja yksilöllinen opetus. Niiden puute korvattiin herjauksilla ja mitätöinneillä, kuten: ”En ihmettele. Vanhempasi eivät ole mistään kotoisin.”

Eräs opettaja tapasi vähän väliä naamaa vääristellen herjata luokkaa pelkästä sen olemassaolosta samoin kuin veljesten lukkari.

Kerran heti luokkaan astuttuaan levitti kätensä kuin T-kirjaimeksi ja alkoi ulvoa naama punaisena ja vääristyneenä: ”ÖÖÖÖÖÖÖÖÖ!!” Kolme pitkää varvia keuhkojen pohjasta. Luokka kuunteli hiljaa. Katselin hänen pullistuneita kaulasuoniaan.

Pihalla hänelle naureskeltiin ja pidettiin tärähtäneenä. Siinä sitä oli lähtökohta opiskelulle.

Kerran hän tokaisi hiljaisessa luokassa: ”JS on yksi tämän luokan vastenmielisimpiä oppilaita.” Pojan mutistua kiitoksen opettaja jatkoi julmasti: ”Ei mitään kiittämistä. Pidä hyvänäs vaan.”

Häiriköilläkin on tarinansa, syyt oireisiina. Myös he tarvitsevat ihmisarvoista suhtautumista.

Open kohtelias ja arvostava käytös on lapsen turva.

Angelo Dundee sanoi: ”Pyrin herättämään uudessa pojassa innostuksen kipinän. Sitten rohkaisen liekkiä. Lopulta voin heittää rovioon halkoja.” Innostus tuottaa motivaation. Onko toivottomia tapauksia? Ihmiset kehittyvät eritahtisesti. Rumasta ankanpoikasesta voi kehittyä omia aikojaan joutsen.

Mannerheim sanoi ensisanansa 4-vuotiaana. Hänellä oli käytöksestä vitonen, luokan huonoin keskiarvo ja erotettiin kadettikoulusta. Hänestä tuli Suomen historian suurin hahmo.

Edison potkittiin koulusta vähäjärkisenä. Hän mullisti maailman yli 2 000 nerokkaalla keksinnöllä.

Einsteinin rehtori sanoi pojan isälle, ettei Albertia kannata kouluttaa, koska hänestä ei koskaan tule mitään. Tuli viime vuosisadan suurin fyysikko, suhteellisuusteorian kehittäjä. Omaa luokkaansa oli Helen Keller, joka kuuromykkäsokeana suoritti akateemisen tutkinnon ja oppi 6 kieltä! Hän kommunikoi pitämällä kämmentä toisen huulien päällä. Huulet morsettivat puheen.

Ulvojaopettaja teki virheen. Oppilas heitti: ”Aika vaikeaa, kun ei opettajakaan osaa.” Leppoisan hymyn paikka? Ope kääntyi tulipunaisena, huitaisi ympyrän ja karjaisi: ”Ulos!” Oma itsetunto romahti heti. Entä oppilaan herkkä identiteetti haukkujen seurauksena?

Tunnen tuon ilmapiirin myllyttämän oppilaan, joka ei eläessään koskaan pystynyt tuntemaan hyväksyntää ja ottamaan vastaan ystävällisyyttä.

Matti Hurme

Vaasa

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje