Yleisöltä

Jotain on tehtävä ja nopeasti

Jaa artikkeli

Jo pitkään on tiedetty maatilojen olevan maksuvaikeuksissa. Tilannetta ovat pahentaneet viime vuosien huonot säät ja äkillinen hintojen nousu. Kylvötöihin on enää aikaa muutama kuukausi. Sama aika on turpeen nostoon. Tämä aika on käytettävä siihen, että kylvöt voidaan tehdä ja vielä lisäksi aloittaa turpeen nostotyöt. Näiden rahoittamiseksi yhteiskunnan on pantava nimensä avoimeen vekseliin. Missään tapauksessa rahoitusta ole pantava viljelijöiden ja turpeennostajien kontolle.

Ainoa kysymysmerkki tässä on, että ryhtyvätkö velkaiset viljelijät ja kuolemaan tuomitut turveyrittäjät enää leikkiin. Heidän syyllistämisensä ja painostuksensa on ollut siksi rankkaa, että viljelyn ja yrittämisensä halut ovat ehkä menneet. Tämän osoittaa se, että tämä joukko pienenemistään pienentynyt hyvin pieneen osaan Suomen kansasta, vaatimusten vain kasvaessa, mutta he ovat tässä maailman tilanteessa kullan arvoisia Suomelle.

Jos me turvaamme tuontielintarvikkeisiin ja -polttoaineisiin, niin me menetämme tuon pienen joukon ammattitaidon ja innon viljellä ja yrittää ja niiden takaisinsaaminen on vaikeuksien takana ja tulee kalliiksi. Itse tuotetut elintarvikkeet ja polttoaineet maksavat alle puolet ulkomailta tuotuina ja josko ne ovat edes aina saatavissakaan.

Niin kuin sanottu on niille tiloille ja turpeennostajille, joilla on halukkuutta jatkaa, on annettava siemenet, lannoitteet ja polttoaineet avoimella vekselillä tai ostotodistusta vastaan. Samoin turvekaluston romutuspalkkiot on muutettava uuden nostokaluston hankintapalkkioksi. Sen mitä tämän muutaman kuukauden aikana on enää mahdollista, sillä kylvöaika ei odota, kuten eivät turpeennostosäätkään.

Jotkut tätä lukevat, lukevat suu hämmästyksestä auki ja kysyvät: ”Mistä rahat moiseen?” Tähän on helppo vastata, että ne otetaan niistä rahoista, jotka olisivat menneet ulkomailta tuotuihin elintarvikkeisiin ja polttoaineisiin.

Vasta sitten kun jyvät ovat laareissa ja turve aumoissa, on aikaa selvitellä, mitä esitetty homma maksoi ja kuka sen maksaa. Silloin aika maksaa tehdystä työstä.

Koskaan ei Suomen historiassa kylväjä siemenet peltoon heitettyään tiennyt, saako hän uhrauksensa takaisin. Ottakoon kansa kerrankin saman riskin, ettei tuota riskiä panna aina yhdenkansanosan kannettavaksi. Kohta on kylvöaika, eikä enää ole aikaa ihmetellä ja haukotella. Uusia syöjiä virtaa maahan ja heillä on oltava syötävää ja lämpöä, koska heille on annettu lupa tulla hallituksen yksimielisellä päätöksellä

Eino Wiitalähdet

Isojoki

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje