Moni yrittää ennustaa tulevaisuutta. Yhteiskunnallisiin, teknologisiin ja taloudellisiin muutoksiin liittyy kaikkiin epävarmuuksia. Yksi tekijä on ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet, jotka vaikuttavat kaikkeen.
Teknologiset ratkaisut kehittyvät, mutta edelleen on epäselvää, milloin uusien käyttövoimien ratkaisut ovat aidosti kypsiä raskaaseen liikenteeseen. Tällä hetkellä Suomen 94 000 kuorma-autosta vain 21 kappaletta liikkuu sähköllä ja reilut 400 kaasulla. Selvää on se, että muutos raskaassa kalustossa on haastava. Haasteemme ovat myös erilaiset kuin lyhyiden matkojen Manner-Euroopassa.
Uuteen kuljetuskalustoon investoidaan, mutta lisäksi tarvitaan panostuksia kaluston lataus- ja tankkausinfraan, jotta ajoneuvoilla voidaan liikennöidä. Tällä hetkellä uusia käyttövoimia hyödyntävä kalusto on myös kalliimpaa kuin perinteinen dieselkalusto. Toisaalta muutos laittaa liikenteessä ja logistiikassa koko kulurakennetta uusiksi.
Liikennesektorin tavoitteena on vähentää päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ja sen hinta on kova. Nousevat kustannukset näkyvät kuljetusyritysten kukkarossa.
Otan esimerkin: Jos ns. jakeluvelvoite vuoden 2024 alussa nousee jo päätettyyn 28 prosenttiin, kiristyksen kustannusvaikutus on 19–26 senttiä litralta. Tämä tarkoittaisi noin 800 miljoonan euron kustannusten lisäystä kaikille dieseliä käyttäville suomalaisille. Uuden hallituksen on heti aloittaessaan peruttava tämä korotus.
Jos Suomen maantieteellistä sijaintia ei huomioida, liian nopeat toimet heikentävät kansainvälistä kilpailukykyämme. Suomen menestymisen näkökulmasta pahin skenaario olisi, että kilpailijamaita tiukemmat päästövähennysvaatimukset siirtävät yritysten toimintaa toisaalle. Silloin vaikutus ilmastopäästöihin globaalisti on pahimmillaan päinvastainen kuin mitä alun perin tavoiteltiin.
Monilla yrityksillä on strategiana yhä vähähiilisempi tuotanto ja tuotteet. On nähtävissä merkkejä siitä, että kuljetusten tilaajat tulevat jatkossa edellyttämään entistä vähäpäästöisempiä kuljetuksia. Haasteena on, ovatko kuljetuksien tilaajat valmiita maksamaan tästä? Pelkillä ”viherpesupuheilla” tavoitteisiin ei päästä.
Kuljetusala on jo ollut vastuullisesti mukana vähentämässä päästöjä. Suomessa on muun muassa EU-alueen suurimmat mitat ja massat käytössä kuljetuskalustossa.
Se, että kuljetamme suurilla yhdistelmillä, on tuonut kilpailukykyä, mutta myös päästövähennyksiä. Kuljetusyritykset ovat tehneet nämä investoinnit.
Jatkossakin alalla joudutaan pohtimaan, miten eri toimet vaikuttavat kulurakenteeseen, investointeihin ja toimintamahdollisuuksiin.
Murrosvaiheessakin on pidettävä huoli Suomen kilpailukyvystä ja kotimaisen kuljetusalan toimintaedellytyksistä. Nyt ei pidä heikentää haastavaa kansainvälistä logistista asemaamme.
Pidetään Suomi liikkeessä.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry