Yleisöltä

Kansallisesta metsästrategiasta puuttuu teollisuus ja kilpailukyky

Kansallinen metsästrategia 2035 on lausuntokierroksella. Kyseessä on lakisääteinen metsäohjelma, joka laaditaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Metsästrategia on merkittävä asiakirja, koska se ohjaa Suomen metsäpolitiikkaa.

Strategian luonnos sisältää monia hyviä elementtejä, mutta kokonaisuus ei ole kaikilta osin tasapainoinen. Tavoitteissa ja visioissa on jo nyt tällä hetkellä perusteltuja kirjauksia talouden, sosiaalisen ja ympäristöllisen vastuun näkökulmasta. Kehitettävää ja ministeriölle pohdittavaa löytyy kuitenkin ainakin kolmesta asiasta.

Ensinnäkin tällä vaalikaudella on tehty hyvin paljon erilaista suunnittelutyötä. Metsästrategiassa on huomioituna esimerkiksi kansallinen strategiauniversumi, jossa on mainittu noin 40 erilaista ohjelmaa, tiekarttaa ja strategiaa.

Useissa näissä suunnitelmissa ei ole huomioitu erityisesti metsäsektoria ja niiden sisällä tehdäänkin helposti töitä siiloissa. Monet suunnitelmien vaikutuksista kuitenkin toteutuessaan heijastuvat metsäsektoriin.

Kokonaisuutta pitäisikin johtaa paremmin ja esimerkiksi tulevalla vaalikaudella olisi hyvä perustaa teollisuuspoliittinen ministeriryhmä, jossa näitä teollisuuden toimintaan liittyviä asioita käsiteltäisiin kokonaisvaltaisesti, johdonmukaisesti ja säännöllisesti.

Toisekseen olisi tärkeätä tehdä huolellinen analyysi Suomesta toimintaympäristönä metsäasioissa. Pitäisi tutkia meidän metsätaloutemme suhteellista kilpailukykyä esimerkiksi verrattuna Ruotsiin ja Itävaltaan, ja toisaalta tietenkin analysoida se, missä meillä on kansakuntana kirittävää.

Ylipäätänsä kaikessa poliittisessa päätöksenteossa pitäisi olla mukana huolella laaditut analyysit kilpailukyvyn kannalta ja tavoitteena tulisi olla parantaa tekemistämme jatkuvasti muihin verrattuna myös taloudellisesta näkökulmasta katsottuna.

Kolmanneksi kiinnitän huomiota siihen, miten strategiaa tultaisiin toteuttamaan vuosina 2023–2035. Toimeenpanoa varten on laadittu hankesalkku, jossa kuvataan keskeisimmät toimenpiteet päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankesalkkujen kokonaisuudesta on jäänyt pieneen rooliin vientiteollisuuden tilannetta parantavat toimenpiteet ja tätä osa-aluetta olisi tärkeätä täydentää lausuntokierroksen jälkeen.

Miksi näillä asioilla on sitten merkitystä?

Esimerkiksi sahateollisuus on avainasemassa vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa, sillä se tarjoaa pitkään hiiltä sitovia ratkaisuja muun muassa rakentamisen tarpeisiin. Huolehtimalla toimintaympäristöstä niin kansallisella kuin EU-tasolla on mahdollisuus antaa teollisuudelle työkaluja taistella ilmastonmuutosta vastaan, joka on aikamme suurin ongelma. Luonnollisesti samalla huolehditaan siitä, että sahat tuovat työtä ja toimeliaisuutta ympäri Suomen – myös ympäri Pohjanmaan elinvoimaisia maakuntia.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen on tehnyt hyvää työtä hiljattain EU-tasolla aloitteellisuudellaan, nyt samanlainen paikka olisi tarjolla kotimaan kamaralla.

Tino Aalto

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje