Katkotaan köyhyyden kahleet

Köyhyys on edelleen yhteiskunnan suurin riskitekijä – se johtaa eriarvoisuuteen, hyvinvoinnin epätasaiseen jakaantumiseen ja ylläpitää ihmisten välisiä ristiriitoja. Köyhyys koskee perheitä ja perheissä se kohdistuu kaikkiin perheenjäseniin. Lapsiin ja nuoriin köyhyys osuu kipeästi ja vaikuttaa moniin elämän alkuvaiheiden ratkaisuihin. Kasvuvaiheen herkkyys voi kääntyä sisäiseksi tuskaksi, jolloin koulu ei maistu ja monet syrjäytymiseen johtavat riskit kasvavat.

Tietenkään tämä ei koske kaikkia köyhyydestä kärsiviä lapsia tai nuoria, ja samalla riski ajautua syrjään turvalliselta kasvun uralta voi kohdistua myös hyväosaisiin lapsiin ja nuoriin. Molemmissa tapauksissa taustalta on löydettävissä vanhemmuuden puutteeseen liittyviä tekijöitä. Yhteiskunnassa päihteet ja huumeet ovat lisäksi kasvava tekijä, joka rikkoo liian monen nuoren unelmat.

Sosiaaliturvan tehtävä on tasata yhteiskunnallista varallisuutta siten, että myös kaikkein heikoimmassa tilanteessa elävät ihmiset voivat selvitä elämän haasteista ja lasten kasvatustehtävästä tasavertaisesti. Maksuton koulutus, tulevaisuudessa maksuton päivähoito ja maksuttomat terveyspalvelut ovat askeleita oikeaan suuntaan. Ihmisten oikeus terveyteen ja hyvinvointiin kuuluu kaikille, ei harvoille.

Lasten ja nuorten pahoinvointi on pahasti lisääntynyt, varsinkin nyt koronan aikana. Korona ei tälle kaikelle ole kuitenkaan oikea selittävä tekijä. Lastensuojelun tarpeen kasvu on jatkunut vuodesta toiseen. Samaiset vuodet on keskitytty tulipalojen sammutteluun, rakennettu raskaita ja kalliita laitosrakenteita, myyty lastensuojelu monikansallisille yrityksille, jotka takovat rahaa meidän lasten pahoinvoinnilla.

Lapset ja nuoret ovat kokonaisia ihmisiä ja sellaisina pitää heidät kohdata. Lastensuojelun sekä lasten ja nuorten psykiatrian yhteensovittaminen oli Pohjanmaalla jo ajatuksen tasolla, mutta edelleen lasten ongelmat pilkotaan eri hoitotahoille ja siirrellään tilanteen ja oireen pohjalta paikasta toiseen – ei kuulu meille -periaatteella.

Päihdetyön ja mielenterveystyön saattaminen saman osaamisalueen alle on myös pysähtynyt, vaikka hyvin tiedämme, että jommastakummasta ongelmasta kärsivä ihminen kärsii myös siitä toisesta. Tässäkin ihminen pitää kohdata ehjänä ja kokonaisena. Pitää luoda järjestelmä, jossa opitaan hoitamaan ihmistä kokonaisvaltaisesti – se erityisasiantuntija pitää tuoda mukaan jo alkuvaiheessa, eikä jättää heitä odottamaan jo syvälle vajonneita. Käännetään se auttamisen vuori päälaelleen – mahdollisimman varhainen asiantunteva tuki perheille ja peruspalvelut kaiken kansan saataville.

Harri Moisio (vas.)

kaupunginvaltuutettu, aluevaaliehdokas

Vaasa

    Jaa artikkeli