Entisen puolustusministerin Jussi Niinistön puheenvuoro Kauhavan varuskunnan tulevaisuudesta herätti niin myönteisiä ajatuksia, etten voi olla kommentoimatta sitä. Ilmasotakoulu oli koko lapsuuteni ja nuoruuteni minulle tosi tärkeä, sillä lapsuudenkotini sijaitsee ihan sen lähellä. Olin myös opiskeluaikana esikunnassa töissä ja pääsin lentämään eri koneilla, jopa Fouga Magistereilla, välillä itsekin ohjaten.
Kun toimin kansanedustaja Håkan Nordmanin avustajana vuosina 2007–2010, käsiteltiin turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Tärkeänä lähtökohtana siinä oli, että aseteknologian kehitys, pienenevät ikäluokat ja puolustusvoimien rajoitetut resurssit edellyttävät organisatorisia muutoksia, kuten mm. varuskuntien, sotilasläänien ja esikuntien lukumäärän vähentämistä.
Håkan Nordman toimi Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja oli 1990-luvulla puolustanut aktiivisesti Vaasan rannikkopatteristoa. Kyse oli tuolloin pitkälti Suomen maanpuolustuksen läsnäolosta pohjalaismaakunnissa, koska muutkin alueen yksiköt olivat lakkauttamislistalla. Myös kaksikielinen varuskunta, joka olisi sopinut alueelle, tuotiin esiin. Mutta pyrkimykset eivät onnistuneet.
Loppuvaiheessa nostimme esiin Kauhavan sotilaslentokoulutuksen pelastusrenkaaksi alueella, missä puolustustahto on maamme korkeimpia. Korostimme varuskunnan alueellista merkitystä ja lentotoiminnan koulutusta. Tietyt tahot alueelta olivat yhteydessä ja kävimme puolustusministeriössä painottamassa varuskunnan arvoja. Lentokoulutusta olisi voinut tarjota myös yksityiselle puolelle ja jopa muille EU-maille sopimuspohjaisesti. Mutta tässä vaiheessa ei ollut enää mitään tehtävissä.
Näinä vuosina lakkautettiin myös Ähtärin asevarikko ja Kokkolan asekoulu. Ponnistukset kuitenkin myötävaikuttivat siihen, että aluetoimisto Vaasassa säilytettiin ja sotilassoittokunta sai jatkoaikaa.
Vaasalla ja Kauhavalla on ollut monia yhteisiä intressejä vuosien aikana, lähinnä elinkeinoelämässä ja koulutuksessa.
Nyt syntynyt keskustelu Kauhavan varuskunnan rakennusten ja lentokentän käytöstä on perusteltua, kun turvallisuus on taas uhattuna ja Natoon liittyminen edessä. Puolustusvoimien koko kenttää ja toimintaa tulee tarkastella puolustuksen tarpeiden pohjalta uudessa tilanteessa.
Mitä tarkoittaa ”katseet länteen päin” ja ”kasvava pohjoismainen yhteistyö”, entä ”Merenkurkun väylä” laajassa merkityksessä? Eiköhän Kauhavan tukikohta sopisi siihen hyvin?
Näen tärkeänä, että Kauhavan tukikohdan käyttöä tulee valmistella lähiaikoina. Se on nähtävä osana maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mutta myös osana tämän maanosan aluepolitiikasta. Miksi tällä maanosalla on tällainen tyhjiö? Sijainti, korkea maanpuolustustahto, perinteet ja osaaminen puhuvat Kauhavan puolesta.
Kysymys sopii hyviin tulevaan eduskuntavaalikeskusteluun ja tulevaan hallitusohjelmaan. Olisi mielenkiintoista kuulla laajemmin käsityksiä asiasta oman alueen ehdokkailta ja tulevilta kansanedustajilta.
Riitta Pääjärvi-Myllyaho (kok.)
kaupunginvaltuutettu
Vaasa