Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Se on valtio, joka turvaa kansalaisilleen laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä laajan, julkisin verovaroin rahoitetun palvelutarjonnan. Ketään ei jätetä yksin.
Nyt kuitenkin lapsia, uusia veronmaksajia, on jo pitkään synnytetty liian vähän. Sisäinen väestönkasvu on mennyt miinukselle. Toissa vuonna syntyvyys oli vain 1,46 lasta naista kohden, kun sen pitäisi olla vähintään 2,1, ettei kansa kuihdu. Nimittäin miestäkin kohden pitäisi syntyä kokonainen lapsi ja lapsiakin aina kuolee. Tämä raja alittui jo vuonna 1969.
Suomeen on onneksi halunnut muuttaa enemmän ihmisiä, kuin täältä pois niin, että maan asukasmäärä ei ole päässyt laskemaan. Lisäksi ulkomaalaiset naiset ovat olleet suomalaisia naisia hedelmällisempiä suhteessa väestöosuuteensa.
Nyt sitten olemme ajautuneet tilanteeseen, että meillä ei ole varaa tai emme halua maksaa enempää veroja pitääksemme hyvinvointiyhteiskunnan nykyisessä laajuudessa pystyssä. Sen tekohengittäminen velalla pitäisi lopettaa. Jäljelle jää julkisen palveluvalikoiman karsiminen ja muut leikkaukset.
Leikkaustarpeesta ollaan varsin yhtä mieltä. Nyt kun ei ole uutta jaettavaa, niin vaalikeskusteluissa varmaan kiistellään siitä, että keiltä ei ainakaan saa ottaa. Lopuksi ei keltään. No, populistiset vaaliohjelmat ovat vain vaaleja varten äänien kalastelemiseksi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syyttää nykyistä hallitusta velanotosta, mutta ei kerro konkreettisesti, mihin käyttötarkoituksiin oli väärin ottaa velkaa. Oliko esimerkiksi väärin avustaa palveluyrityksiä ja muita yhteisöjä pääsemään jatkamiskykyisinä koronakauden yli tai väärin avustaa kuntia koronasotessa?
Kokoomus ja vihreät sopivat hyvin samaan hallitukseen. Kokoomus on kirjattujen arvojensa mukaan varsin vihreä ja vihreään siirtymään sitoutunut.
Perussuomalaiset taas on ”ulkomaalaispuolue”. PS:llä on erityinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, jollaista kokoomuksella ei edes ole. PS:n vakiosäästökohde on maahanmuutto ja kehitysapu.
Nykyisen hallituksen viimeiseen budjettiin on ilmestynyt suuri menoerä eli hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus, 20,7 mrd euroa. Ja alueet vielä sanovat tarvitsevansa 1,5 mrd euroa lisää. Mistä sotesta voi leikata? Mitkä palvelut, jotka nyt lasketaan julkisen puolen peruspalveluihin, voisi siirtää yksityiseltä puolelta omien tarpeittensa ja varojensa mukaan hankittaviksi?
Puolustusministeriön hallinnonalan määräraha on noussut viime vuodesta melko lailla tarkkaan miljardilla. Siinä ei liene säästövaraa. Hävittäjät tulevat maksuun myöhemmin.
Sisäasianministeriö/maahanmuutto -määräraha on kasvanut kolminkertaiseksi ja TEM/ Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen, nousua 40 prosenttia.
Ukrainasta on joutunut lähtemään Putinin vainoa pakoon miljoonia ihmisiä. Suomeen heistä on tullut turvaan jo noin 60 000.
Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä 63,7 prosenttia vastanneista mieluummin suostuu leikkauksiin kuin verojen korotuksiin. Tuo ei kerro siitä, että mistä henkilökohtaisesti on valmis luopumaan. Vai pitäisikö esimerkiksi leikata liikenneväylien rakentamisesta ja kunnossapidosta?
Valtiontalouden ja soten kestävyysvajeiden poistamiseksi tuleviin kansanedustajiin ja heistä ministereinä toimiviin kohdistuvat nyt poikkeuksellisen suuret odotukset.
Markus E. Myllymäki
Vaasa