Yleisöltä

Kenraali Lauri Sutelan arvio presidentti Urho Kekkosesta

Jaa artikkeli

I-P otsikoi pääkirjoituksen 4.6.22: ”Ylennyksestä voi tuntea Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä erityistä ylpeyttä.”

Siitä pari lainausta: ”Maanpuolustukselle on joskus annettu rahaa kitsaasti. Poliitikot ovat usein suhtautuneet armeijaan epäluuloisesti, tunnetuimpana esimerkkinä Urho Kekkonen.” Siis tähänkin piti päätoimittajan keksiä Kekkosta halventava kommentti, vieläpä puolutusvoimain lippujuhlan päivänä.

Urho Kekkonen piti Kouvolassa 28.12.1961 vaalipuheen, jonka luonnoksen pääkohdat oli kirjoittanut silloin Pääesikunnassa palvellut eversti Lauri Sutela. Siinä presidentti hahmotti puolustusvoimille roolin ulkopolitiikan tukena. Kekkonen määritti puolueettomuuspolitiikan edellytykset ja puolustusvoimien tehtävän sen tukijana: ”Puolueettomuuspolitiikan voidaan katsoa nojaavan neljään pilariin: 1) että se on ulkovaltojen tunnustama; 2) että ulkovallat luottavat siihen 3) että oma kansa on sen takana ja 4) että maa on valmis ja kykenevä torjumaan puolueettomuuden loukkaukset. --- Puolustusvoimiemme päätehtävänä on valmistautua valtakunnan puolustamiseen ja sen puolueettomuuden suojaamiseen valtio sopimuksemme hengen ja kirjaimen mukaisesti. Puolustusvoimat ovat näin ollen valtiovallan väline rauhantahtoisen puolueettomuuspolitiikkamme tukemisessa. Puolustusvoimat tukevat tätä politiikkaa jo pelkällä olemassa olollaan, tietenkin sitä paremmin mitä tehokkaammat ne ovat.” Päätteeksi Kekkonen sanoi: ” Maan puolustusvoimiin kohdistuvassa huolenpidossa nähdään aivan oikein osoitus kansakunnan itsenäisyystahdosta.”

Kenraali Lauri Sutela nimitettiin puolustusvoimien komentajaksi 15.3.1974. Sutelan urasta lyhyesti: Hänet oli ylennetty everstiksi 4.6.1961, sitä ennen everstiluutnanttina hän joutui 1956 aloittamaan sotilastiedustelun kehittämisen tyhjästä. Kun hän kesällä 1964 siirtyi toisiin tehtäviin, hän saattoi todeta ryhmänsä kanssa onnistuneensa. Sutela määrättiin puolustusministeriön sotilasasiainosaston päälliköksi. Siinä Sutela sai perehtyä poliittiseen päätöksen tekoon toimiessaan eduskunnan puolustusvaliokunnan sihteerinä. Se jakso kesti vain puolitoista vuotta.

Päämajamestariksi Sutela nimitettiin 1968 ja ylennettiin kenraalimajuriksi 47-vuotiaana 4.6.1968 ja (uudistuksessa) ensimmäiseksi yleisesikunnan päälliköksi. Kenraali Yrjö Keinosen jouduttua eroamaan 1969 uudeksi komentajaksi nimitettiin pääesikunnan päällikkö K. O. Leinonen ja hänen seuraajakseen tuli kenraaliluutnantti Lauri Sutela ja yleisesikunta päälliköksi kenraalimajuri Paavo Junttila.

Vuoden 1972 alussa NL:n sotilasasiamies oli ehdottanut Junttilalle yhteistyötä Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Siitä alkoi vuosia kestäneet neuvottelut YYA-sopimuksen sotilaallisesta soveltamisesta.

Kekkonen oli samaa mieltä kenraaliensa kanssa siitä, että asiasta tietoisten piiri oli rajoitettava suomalaisten puolella. Hänen lisäkseen vain Leinonen, Sutela ja Junttila saivat olla selvillä keskustelujen kulusta. Tässä onnistuttiin hyvin. Leinosen jäätyä eläkkeelle 1974 alkoi kenraali Lauri Sutelan kausi puolustusvoimien komentajana. Yhdessä Sutela ja Junttila Kekkosen täydellä tuella onnistuivat niin, että neuvottelut YYA-sopimuksesta lopetettiin, eikä yhteisiä sotaharjoituksia tullut.

Sutelan arviointi Kekkosesta 14.12.1994. Otteita esitelmästä: ”Kekkonen oli vaikean ajan presidentti, luja ja määrätietoinen. Juuri sellaista maa tarvitsi. Hän ei ollut vain nimellisesti ylipäällikkö, sillä hän piti langat tiukasti käsissään myös turvallisuuspolitiikkamme kokonaisuuden osalta. Totta kai ulkopolitiikka oli hänelle ensisijainen noissa oloissa ehdottoman ensisijainen, mutta eivät puolustusvoimat ja valtakunnan puolustusta koskevat keskeiset kysymykset olleet hänelle yhdentekeviä. Hän oli läpikotaisin rauhan mies... Hän halusi olla hyvin informoitu. Hän oli nopea päättäjä ja poikkeuksellisen sanavalmis Ukko. Hän ymmärsi sotilaallisia asioita hämmästyttävän helposti oivaltaen mikä oli olennaista, mikä toisarvoista. Kekkonen oli valtiomies ja ylipäällikkö, jota ihme kyllä oli lopultakin helppo lähestyä ja kunnioittaa esimiehenä ja ihmisenä. Hänet oli vain ensi opittava tuntemaan ja voittamaan hänen luottamuksensa. Siinä avoin suhtautuminen puolin ja toisin oli tärkeintä. Kun välit olivat kunnossa, oli tuki takana. Ja siitä hyötyivät puolustusvoimat.”

Ote Sutelan viimeisestä kirjeestä Kekkoselle 28.10.1981: ”Voin vakuuttaa Teille Herra Presidentti, kuten useasti Pääesikunnan joululounailla olen tehnyt, että puolustusvoimat tuntee syvää kiitollisuutta siitä ratkaisevan tärkeästä tuesta ja avusta, jota se on niin monissa yhteyksissä saanut Ylipäälliköltään aina silloin, kun apua on todella kaivattu, Teidän ohjauksessanne myös puolustusvoimat elivät vakaan ja tempoilemattoman kehityksen kautta. Teemme Teille kunniaa. Teidän Lauri Sutela”

Lähteenä: Matti Lukkari: Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja.

Risto Kuivaniemi

Lappeenranta / Ilmajoki

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje