Yleisöltä

Keskisuurten kaupunkien renessanssi on nyt!

Jaa artikkeli

Murrokset ovat mahdollisuuksia. Aikakausi finanssikriisistä (2008) koronakriisiin oli vahvaa (suur)kaupungistumista. Koronakriisi toi kehitykseen vähintään väliaikaisen rytmihäiriön. Pandemia on vahvistanut maakuntakeskusten asemaa. Suomen aluekehityksen kuva on entistä mosaiikkimaisempi.

Seinäjoen, Vaasan, Kokkolan tai Porin kaltaisten maakuntakeskusten kohentunut asema tulee esiin useilla elin- ja vetovoimaan liittyvillä kovilla tunnusluvuilla. Ilmassa on lupaavia merkkejä keskisuurten kaupunkien renessanssista. Fiksusti toimivat kaupungit tarttuvat hetkeen nyt!

Pandemian lyhyen aikavälin tärkein vaikutus aluekehitykseen on ollut tulevaisuususkon palautuminen. Muuttovoittoisten kuntien määrä on kaksinkertaistunut, voitot hajautuneet koko maahan. Vetovoima on kasvanut maakuntakeskusten lisäksi kaupunkien kehysalueilla ja mökki- ja matkailukunnissa. Useissa maaseutumaisissa kunnissa muuttotappiot ovat vähentyneet tai kääntyneet maltillisiksi voitoiksi.

Vaikuttaa, että ihmisillä on nyt mahdollisuuksia aidosti tehdä valintoja asuinpaikkansa suhteen. Pandemian aikana ihmisten arvostus tilaan, rauhallisuuteen, koettuun hyvinvointiin ja elämänlaatuun on korostunut. Hyvinvointialueisiin, TE-palveluihin ja koulutukseen liittyvät uudistukset vahvistavat maakuntakeskusten asemaa.

Me aluefanaatikot Porista ja Kokkolasta olemme uskoneet keskisuurten kaupunkien renessanssiin jo vuosia. Nykytilanne on momentum niin Pohjanmaan kasvukolmiolle kuin Porille. Työn ja vapaa-ajan monipaikkaistuminen tekee keskisuurten kaupunkien vahvuuksista vastustamattomia - jos tilanne osataan hyödyntää.

Pohjalaiskaupunkien tai Porin kaltaisten keskikokoisten kaupunkien etuna on, että niissä yhdistyvät useat urbaanin ja maaseutumaisen elämän parhaat puolet. Kaupungeista löytyy tiiviitä kaupunkialueita ja väljiä maaseutualueita. Ne tarjoavat arjen sujuvuutta, lapsiperheiden palveluita, edullista ja laadukasta asumista, lyhyitä välimatkoja, mutta myös kaupunkien parhaat palat; korkeatasoista kulttuuria, eläväisen palvelutarjonnan, sykettä ja elämää. Maaseutu tai meriluonto on saavutettavissa kaupungin sydämestä vartissa.

Pohjanmaan keskisuurten kaupunkien mahdollisuuksiin liittyy vain yksi iso MUTTA: millaisia kaupunkeja Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola ovat muuttajille? Mitkä ovat ne vetovoimatekijät, jotka saavat valitsemaan juuri jonkin pohjalaiskaupungin?

Porissa on panostettu brändityöhön ja huumoriin. Rakkaus on nostettu kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi, mm. lähetetään rakkauskirjeitä entisille porilaisille. Parhaalle paikalle Kirjurinluotoon rakentuu rakkauspuisto. Somessa Porisuhdeneuvoja on esimerkki ennakkoluulottomasta kaupunkimarkkinoinnista. Rohkeutta on vaatinut myös Seinäjoella avaruuden pääkaupungiksi julistautuminen. Vaasa myy onnea ja energiaa, Kokkola laajempaa horisonttia.

Luvata voi, mutta kaupunkien on oltava puheidensa veroisia. Kaupunkeihin hakeudutaan kovien vetovoimatekijöiden, kuten koulutuksen ja työn perässä. Jatkossa pehmeiden vetovoimatekijöiden on oltava kuosissa. Avoimuuteen, yhdenvertaisuuteen, hauskuuteen, viihtyvyyteen ja hyvään fiilikseen liittyvät tekijät nousevat kilpailueduksi. Kaupunkiin on oltava matala kynnys tulla, ihastua ja jäädä.

Ne kaupungit, jotka pystyvät yhdistämään kovat ja pehmeät vetovoimatekijät, ovat vahvoja kaupunkien välisessä kisassa. Niin Pohjanmaan kasvukolmikolla kuin Porilla on kaikki edellytykset pärjätä.

Timo Aro

johtava asiantuntija, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

kaupunginvaltuutettu

Pori

Tiina Isotalus

kunta- ja aluejohtamisen HTM

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Kokkola

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje