Keskusta ei hötkyile ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

Uusi vuosi käynnistyi perinteisesti tasavallan presidentin pitämällä puheella. Maailmanpoliittinen tilanne on poikkeuksellisen kiristynyt. Suurvaltapolitiikka on läsnä myös meillä Suomessa. Retoriikka on koventunut ja venäläinen etupiiriajattelu palannut. Tätä Suomi, osana läntistä turvallisuusyhteisöä ei voi hyväksyä.

Ilkka-Pohjalainen arvosteli pääkirjoituksessaan (3.1.2022) keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa haparoivaksi ja suomettuneeksi. Teksti antaa puolueemme linjasta tarkoituksenhakuisen ja väärän kuvan.

Eduskunta hyväksyi viime vuonna yksimielisesti selonteot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä puolustuksesta. Toimin näitä valmistelevassa parlamentaarisessa seurantaryhmässä varapuheenjohtajana. Selonteot on valmisteltu yhteistyössä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kanssa. Selonteoissa tunnistetaan hyvin nyt käytävät keskustelut. Siinä nojataan vahvasti YK:n, EU:n ja Naton kanssa käytävään yhteistyöhön, sekä monen- ja kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin muun muassa Yhdysvaltain, Ruotsin, Norjan, Ranskan, Saksan ja Iso-Britannian kanssa.

Joulun alla tehty uusien yhdysvaltalaisten F-35-monitoimihävittäjien hankintapäätös oli merkittävä. Sillä varmistetaan ilmapuolustuksemme ajanmukaisuus useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Merivoimiemme aluskantaa uusitaan ja maavoimien hankintoja toteutetaan määrätietoisesti.

Kaiken perustana ovat kuitenkin käytännönläheiset yhteistyösuhteet ja dialogi kaikkiin ilmansuuntiin, sekä vahva ja itsenäinen yleinen asevelvollisuus ja reserviläisiin pohjautuva maanpuolustus. Tämän merkitys korostuu tänä vuonna entistä vahvempana. Jokainen suomalainen on isänmaamme puolustaja.

Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelmapaperi laadittiin johdollani viime vuoden aikana ja julkistettiin joulukuussa. Se paaluttaa paitsi ulkopolitiikan, myös maanpuolustuksen perusasiat yhteen vakautta ja turvallisuutta edistävällä tavalla. Keskustan linja isossa kuvassa ei hötkyile ja se vahvistaa Suomen yhdessä sovittua kantaa.

Natojäsenyyden hakeminen ei voi olla hetken mielijohde vaan se tarvitsee laajemman pohdinnan ja valmistelun. Jäsenyys vaatisi paitsi poliittisen johdon yksimielisyyden myös kansalaisten laajan hyväksynnän. Kaikilta muilta jäsenmailta vaaditaan jäsenyyden hyväksymiseksi yksimielinen päätös. Lisäksi olisi sovittava prosessin aikaisista turvatakuista ja laadittava perustuslaillinen tulkinta eduskunnasta vaadittavan enemmistön määrästä. Sopiminen käytännön asioista vaatisi myös tarkan arvion, mikä Suomen rooli Naton sisällä olisi ja kuinka maaperäämme voitaisiin sen toiminnoissa rauhan aikana käyttää.

Puolustusvoimien yhteensopivuuden kannalta käytännön toiminnot ovat jo vuosien varrella yhdenmukaistettu ja niitä myös harjoitellaan kumppanimaan roolissa säännöllisesti.

Mikko Savola (kesk.)

kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Nato PA:n Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja

Ähtäri

    Jaa artikkeli