<p>Puoluegallupeissa saavutettiin viime viikolla historiallinen rajapyykki, kun keskustan kannatus putosi ensimmäistä kertaa alle 10 prosentin. Vaikka, niin kuin varsinkin kannatuslamassa olevien puolueiden poliitikot aina sanovat, gallupit eivät äänestäkään, on 9,0 prosentin kannatusosuus keskustalle pahimpia painajaisiakin järkyttävämpi tulos.</p><p>Keskusta (vuoteen 1965 maalaisliitto, vuoteen 1988 keskustapuolue), on ollut yksi mahtipuoleistamme. Vuosina 1919–1966 käydyissä eduskuntavaaleissa se sai keskimäärin 22,8 prosentin kannatuksen. 1970- ja 1980-luvuilla maa- ja metsätalous väestön määrä väheni radikaalisti ja maaseutu tyhjeni. Vuosien 1970–1987 kuusissa eduskuntavaaleissa puolue kävi torjuntataistelua 17,3 prosentin keskikannatuksella.</p><p>1991 vaaleissa keskusta karisti harteiltaan puhtaan agraariliikkeen leiman. Ääniosuus pomppasi 24,8 prosenttiin ja läpimurtoja tuli monilla aiemmin vaikeilla alueilla. Oulun vaalipiirin eteläpuolella paikkamäärä kasvoi 24:stä peräti 36:een ja perinteisillä vahvoilla alueilla kannatus vähintäänkin säilyi.</p><p>Vuosien 1991–2007 viisissä vaaleissa se sai keskimäärin 23,0 prosentin kannatuksen ja oli kolme kertaa suurin puolue. </p><p>Tämän jälkeen on tullut kaksi historiallista romahdusta 2011 ja 2019 sekä yksi ykköspaikka niiden välissä. 2019 paikkamäärä ja ääniosuus jäivät alhaisemmiksi kuin milloinkaan aiemmin itsenäisyyden aikana. Keskusta menetti kaikki 1991 vaaleissa valtaamansa alueet ja enemmänkin. Oulun eteläpuolisista 36 paikasta meni 14, Oulussa lähti yhdeksästä kolme ja Lapissakin neljästä yksi. </p><p>Nyt vuoden 2019 tulokseenkin pääseminen vaatisi puolueelta oman kampanjan täydellistä onnistumista ja muiden epäonnistumista. Kaiken kukkuraksi 2023 Kaakkois-Suomesta valitaan kaksi ja Lapista yksi kansanedustaja vähemmän. 2019 keskusta sai molemmista kolme paikkaa.</p><p>Puolueen kannatuksen kovan ytimenkin murenemisesta kertoo, että jo kaksissa kuntavaaleissa peräkkäin on tullut rajusti takkiin myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 2021 kuntavaaleissa vuoden 2000 suurin kuntapuolue oli lähellä pudota neljänneksi perussuomalaistenkin taakse. </p><p>Kymmenen prosentin kannatuksella keskusta kutistuisi 15–20 kansanedustajan puolueeksi. Edessä olisi raju sopeutuminen aivan uuteen todellisuuteen. Ilman riittävää kannatusta kuninkaantekijän paikka vasemmiston ja oikeiston välissä on mennyttä. Jokainen menetetty edustajanpaikka maksaa noin 175 000 euroa puoluetukea vuodessa. Painavat ministerinsalkut ja vahva kädenjälki hallitusohjelmissa jäävät haaveiksi, eikä ääni oppositiossakaan enää kuulu niin kuin ennen. </p><p>Apollonkadun puoluetoimistossa eletään nyt rajuja aikoja. On mahdollista, että Juha Sipilä jää Suomen viimeiseksi keskustalaiseksi pääministeriksi.</p><p>Kannatussyöksy alkaa muistuttaa SKDL:n kuolemantanssia 1980-luvulla. </p>
