Ympäristöasiat ja kiertotalous kiinnostavat, mutta samalla aihe herättää myös ärsytystä, ahdistusta, pelkoakin. Aiheesta kysyttiin Etelä-Pohjanmaan työelämältä Seinäjoen ammattikorkeakoulun RIIHI-hankkeessa. Vastaajajoukko oli iso: 18 yrityspäättäjää, 44 alueen kehitystoimijaa ja 368 työntekijää. Enemmistö vastanneista työntekijöistä (58 %) haluaisi edistää ympäristöasioita työssään, mutta alle puolet (49%) koki voivansa vaikuttaa.
Kiertotalous luo pohjaa talouskasvun ja hyvinvoinnin irrottamiselle luonnonvarojen ylikulutuksesta sekä mahdollistaa osaltaan liiketoiminnan ja elämän kehittymisen planeettamme rajoissa. Silti kiertotalouden liiketoiminnalliset mahdollisuudet tunnetaan huonosti.
Tehdyssä selvityksessä iso osa vastaajista tunnisti kiertotalouden ratkaisuista edelleen vain kierrätyksen. Esimerkiksi kysyttäessä miten vastaajat haluaisivat edistää kiertotaloutta työssään ja millaista tukea he tähän tarvitsisivat, tyypillisten vastausten viesti kuului, että ”kierrätämme jo kaiken, emme voi tehdä muuta” tai ”osaan jo lajitella, en tarvitse tukea”. Kierrätys on toki oleellinen osa kiertotaloutta, mutta pieni sellainen. Itse asiassa korkeintaan 20 %.
Jos kiertotalous nähdään ainoastaan resurssien talteenottona tai kierrättämisenä, se näyttäytyy helposti lähinnä kustannuksina. Niin kauan kuin keskitymme tuotteiden arvoketjujen loppupäähän, menetämme 80 % kiertotalouden mahdollisuuksista, ja nimenomaan ne taloudellisesti kannattavimmat kasvun mahdollisuudet.
Missä ne loput 80 % kiertotalouden mahdollisuuksista sitten ovat?
Kiertotalous on nimensä mukaisesti talousmalli, jonka tavoitteena on talouskasvu. Se eroaa perinteisestä lineaarisesta talousmallistamme siinä, että liiketoiminta ei nojaa ensisijaisesti luonnonvarojen kulutukseen.
Kiertotalouden kannattavuus ja kasvupotentiaali syntyy siitä, miten tuote- ja materiaalikierroista voidaan luoda uutta bisnestä. Keskitytään mm. tuotteiden palvelullistamiseen, jakamiseen tai vuokraamiseen sekä takaisinottoon, korjaamiseen ja uudelleenvalmistukseen. Katse käännetään tuotteen elinkaaren lopun kierrättämisestä arvoketjun alkupäähän eli suunnittelun aikaisiin valintoihin.
Kun tuote tai liiketoiminto suunnitellaan kiertotalouden mukaisesti, yritys voi myydä tuotteen sijasta sen mahdollistamaa toimintoa tai käyttöoikeutta. Voidaan myös rakentaa huoltoliiketoimintaa ja uudelleenmyydä huollettuja tuotteita. Palvelullistamisen myötä asiakas voi ostaa lopputulosta tuotteen sijasta tai saada tuotteen käyttöoikeuden tarpeen mukaan ilman vaivaa ylläpidosta.
Kiertotalouden ratkaisuja on tunnistettavissa jopa 20 erilaista, joista löytyy varmasti jokaiselle yritykselle sopiva yhdistelmä uudistua.
Osallistamalla henkilökuntaa ja asiakkaitakin uudelleenajatteluun sekä rakentamalla vuoropuhelua yli toimialarajojen synnytetään kestävää kilpailukykyä ja houkuttelevan merkityksellisiä työpaikkoja Etelä-Pohjanmaalle.
Vastaus otsikon kysymykseen siis on, että kierrätys on kiertotaloutta, mutta kiertotalous ei ole vain kierrätystä. Lisätietoa kiertotaloudesta löydät Etelä-Pohjanmaan omalta kiertotaloussivustolta, osoitteesta www.eepeeriihi.fi.
Artikkeli on kirjoitettu osana Riihi – Resurssiviisaat verkostot Etelä-Pohjanmaalla -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama.
Krista Mäki
Heli Hietala
Kirjoittajat työskentelevät SeAMKissa kestävän liiketoiminnan asiantuntijoina.