Yleisöltä

Kirjastojen demokratiatyö rakentuu luottamukselle

Polarisoituva yhteiskunnallinen keskustelu kaipaa sekä toimijoita että käytänteitä, jotka lisäävät kansalaisten mahdollisuuksia osallisuuteen ja mielipiteen ilmaisuun. Nämä tekijät vaikuttavat koko demokraattisen yhteiskunnan tulevaisuuteen. Onpa kyse sitten ideologisesta tai tunnepohjaisesta vastakkainasettelusta, tarvitsemme riittävää tahtoa toisten kuulemiseen sekä paikkoja kohtaamiseen.

Kirjastolain tavoitteena on muun muassa edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Kuntien yleisten kirjastojen tehtäviksi määritellään laissa myös tilojen tarjoaminen kansalaistoimintaan, sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Kirjastolain kirjain ja henki ovat vahvasti kytköksissä alhaalta ylöspäin nousevan, keskustelevan demokratian tukemiseen.

Aluehallintovirastot (avit) myönsivät kirjastoille vuonna 2021 erityisavustuksia demokratiatyön vahvistamiseen. Pandemiasta johtuen monet kirjastojen kehittämishankkeet ovat päässeet alkamaan vasta vuonna 2022, mutta samaan aikaan eri puolilla maata kirjastojen työntekijät ovat törmänneet toisenlaisiin hidasteisiin. Kunnissa ei aina tunnuta luotettavan kirjastoihin yhteiskunnallisten keskustelujen järjestäjinä tai fasilitoijina.

Avit teettivät myös vuonna 2021 väestökyselyn ”Kirjasto demokratian edistäjänä”. Vastaajista 67 % oli sitä mieltä, että kirjasto on onnistunut edistämään erittäin tai melko hyvin demokratiaa. Joka neljännen vastaajan mukaan kirjasto edistää sananvapautta tarjoamalla kansalaisten käyttöön tilan, jossa he voivat esittää erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä ja jossa on tilaa aatteellisille ja yhteiskunnallisille tapahtumille. Kirjaston järjestämien tilaisuuksien tärkeys korostui erityisesti 18–34-vuotiailla vastaajilla.

Valtioneuvosto julkaisi marraskuun alussa periaatepäätöksen suomalaisen demokratiapolitiikan linjauksista 2020-luvulla. Periaatepäätöksen linjauksissa on monia tavoitteita, joihin kirjastojen demokratiatyö vastaa jo nyt. Monipuoliset osallistumismahdollisuudet, hallinnon avoimuus ja vuorovaikutus, jatkuva oppiminen, mediakasvatus ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta ovat kaikki asioita, joihin myös kirjastoissa tartutaan kirjastolain tavoitteiden toimeenpanossa.

Suomi juhli itsenäisyyttään poikkeuksellisen herkässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Keväällä tulossa olevissa eduskuntavaaleissa mitataan edustuksellisen demokratian toimintakykyä ja äänestäjien kiinnostusta yhteisiin asioihin. Olemme kulkeneet viimeiset vuodet kriisistä kriisiin, ja juuri nyt demokratia tarvitsee kansalaispäteviä keskustelijoita dialogiin sekä toistensa että päättäjien kanssa. Jotta kirjastot voivat toteuttaa lakiin perustuvaa tehtäväänsä tämän vuoropuhelun edistämisessä, täytyy niiden nauttia sekä kansalaisten että päättäjien luottamusta.

Mika Mustikkamäki

kirjastotoimen ylitarkastaja

Seinäjoki

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje