Yleisöltä

Kissojen vapaasta ulkoilusta

Jaa artikkeli

Kissojen vapaata ulkoilua koskevat kysymykset jaksavat vuodesta toiseen aiheuttaa kuohuntaa puskaradioissa. Tänä keväänä niitä on puitu poikkeuksellisen paljon myös mediassa, pitkälti Hannele Luukkaisen (Kissojen oikeudet ry) julkaisussaan tekemien kannanottojen johdosta.

Olin yksi henkilöistä, joita Ilkka-Pohjalainen haastatteli aihetta koskevaan artikkeliinsa 17.6.2022. Tällä kirjoituksellani haluan tarkentaa muutamaa jutussa esiintynyttä kohtaa.

Kissoihin liittyvä lainsäädäntö on häkellyttävän sekava kokonaisuus täynnä poikkeuksia ja tulkinnanvaraisuuksia, joiden ristiriitaisuuksista kärsivät eniten itse kissat. Tuntuu, että näitä pykäliä laadittaessa tekijät eivät ole kerta kaikkiaan meinanneet päästä asioista yksimielisyyteen, ja monessa kohden on päädytty tekemään äärimmäisen huonoja kompromisseja.

Rautalangasta vääntäen kissojen vapaasta liikkumisesta säädetään laissa näin; kissan saa päästää liikkumaan kytkemättömänä, mikäli sen omistaja kykenee – etäisyyksienkin päästä – rajoittamaan sen kulkemisia ja tekemisiä. Ilman telepaattisia kykyjä ei ole kuitenkaan mitenkään realistista toteuttaa sitä, että kissa olisi lain edellyttämällä tavalla omistajansa valvonnassa enää siinä vaiheessa, kun näköyhteys siihen katkeaa.

Tämä voisi vielä toteutua koiran kohdalla mutta ei takuulla kissan.

Perusluonteeltaan kun kissat ovat rakastettavia, mutta uppiniskaisia pikku penteleitä. Ne kykenevät kyllä oppimaan hyvin suuren määrän käskyjä, mutta miellyttämishalun vähäisyyden vuoksi ne useimmiten viittaavat näihin piikkikintaalla.

Metsästyslaissa säädetty pesimärauha asettaa myös osaltaan vapaana ulkoilevien kissojen omistajat mahdottoman tehtävän eteen. Kissa on luonnostaan innokas ja tehokas saalistaja, joka ei tee käytöksessään eroa esimerkiksi rauhoitetun lajin ja haittaeläimiksi laskettavien lajien välille. Etenkin siis pesintärauhan aikana jokainen vastuullinen kissanomistaja pitää lemmikkinsä kytkettynä, sillä kissan oikeuksista ei voida puhua muiden lajien oikeudet sivuuttaen.

Vaikka laki ei varsinaisesti kiellä kissan liikkumista naapuritontilla, on laki näissä tilanteissa tontin omistajan puolella. Kissan ei tarvitse olla hylätyksi epäilty, jotta sen saa ottaa omasta pihastaan talteen, ja toimittaa oman alueen löytölään. Olen löytökissojen kanssa toimiessani lainannut loukkua lukemattomia kertoja, ja olen pöyristynyt Luukkaisen väitteestä, jonka mukaan naapurin kissojen loukutus olisi ”silkkaa kiusantekoa”.

Vaikka kissa olisi leikattu, on sillä silti tarve ulostaa ja virtsata, eivätkä monetkaan ihmiset halua ulkokalusteitaan, kulkuvälineitään tai lastensa leluja näillä eritteillä marinoiduiksi. Monilla on omia lemmikkejä, joita naapurien kissat härnäävät. Toiset taas esimerkiksi ruokkivat siilejä, eivätkä halua näiden ruokien katoavan naapurin missen suuhun. Ja hyvin usein takana on myös vilpitön huoli eläimen hyvinvoinnista.

Meillä eläinsuojelussa eletään jälleen vuoden kiireisintä aikaa. Vaikka asenteissa kissoja kohtaan on viime vuosina ollut nähtävissä selkeää parannusta, ovat niiden vaikutukset kissaongelmaan tuskaisen hitaita. Tilanteessa merkittävää roolia näyttelee laki, joka ei tällaisenaan suojele kissaa likipitäenkään riittävästi. Tähän me jokainen toivoisimme pikaisia parannuksia.

Niitä odotellessa toivomme teidän huolehtivan kissanne olevan leikattu, rokotettu sekä tunnistemerkitty. Näillä toimilla parannatte huomattavasti kissanne elämänlaatua, ja helpotatte sekä omaa elämäänne, että meidän eläinsuojelussa toimivien taakkaa.

Anu Lehtiö

Vaasanseudun eläinsuojeluyhdistys

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje