Yleisöltä

Kommentteja viime päivien huonoihin uutisiin

En kyllä ymmärrä.

Suomi on kunnianhimoisin päästöjen vähentäjä ja yksi puhtaimmista maista. Silti Suomi joutuu maksamaan EU:lle miljardeja, kun sen hiilinielut eivät pysty kompensoimaan isojen tiheään rakennettujen maitten päästöjä.

Suomi on muutenkin EU:n suuri nettomaksaja. Suomi maksaa Kreikan takuut ja elvytysrahastojen kustannukset, vaikka kärsii eniten näiden kilpailukykyä heikentävistä vaikutuksista. Suomi maksaa metsien ja soiden ennallistamisesta valtavat muita isommat kustannukset. Eivätkö ennallistamistarpeet ole isoissa kaupunkiympäristöissä eikä Suomen hyvin hoidetuissa metsissä?

Energia kallistuu, sähkö ei riitä, sähkön hinta on pilvissä, kun hinta määräytyy sähköpörssissä keinotekoisen vihreään ideologiaan perustuvan laskentatavan mukaan. Oman fossiilisen polttoaineen vara sähköntuotanto on purettu. Turvetuotanto on verotuksella ja osin valtion tuella ajettu alas. Pian meillä on kylmiä asuntoja, joissa asuu maksukyvyttömiä kotitalouksia. Tulonsiirtoja tulonsiirtojen päälle. Valtio ottaa velkaa, kun tulot eivät riitä menoihin ja kun sitä ”ei kuulemma tarvitse maksaa takaisin”. Korot nousevat, inflaatio kiihtyy. jne, jne.

Onkohan kaikki järki kadonnut? Kenen etua meidän päättäjämme ajavat, Suomelle joka tapauksessa aiheuttavat suurta vahinkoa?

Tiedotusvälineissä ns. ”asiantuntijat” vakuuttavat, että koulutukseen ja tutkimukseen pitää panostaa varoja nykyistä enemmän. Koulutuksen ongelma on laatu, ei määrä. Koulutusputket ovat liiankin pitkiä ja tuottavat tutkintoja, jotka eivät vastaa työelämän tarpeita. Koulutus on usein liian käsiteteoreettista ja yleissivistävää.

Tehoton ja liian pitkä koulutusaika pikemminkin etäännyttää käytännön työtehtävistä. Yritykset joutuvat kouluttamaan henkilöt uudelleen, jotta he selviytyvät käytännön työtehtävistä. Tämä on hyvin tehotonta.

Muodollisesti pätevältä kouluttajalta usein edellytetään tieteellistä jatkotutkintoa. Käytännön työelämän osaamista ei arvosteta. Tieteellinen jatkokoulutus tähtää hyvin kapea-alaiseen syvälliseen teoreettiseen ymmärrykseen.

Käytännön osaajien arvostuksen puute juuri johtaa siihen, että koulutus ei vastaa työelämän tarpeita. Olisi tarpeen alentaa muodollisia pätevyysvaatimuksia. Koulutuksen tulisi tuottaa ammattilaisia nimenomaan yritysten tarpeisiin.

Olen melko varma, ettei koulutuksen määrärahojen sokeaa lisäämisestä ole mitään hyötyä, pikemminkin vahinkoa. On vahinko, jos järjestelmä kouluttaa henkilöitä, jotka eivät hyvästä tutkinnostaan huolimatta sijoitu mihinkään tehtävään. Samanaikaisesti yrityksillä on puute osaavasta työvoimasta.

Huolettaa, kun noita uutisia kuuntelee, huonolta näyttää. Yksityinen kulutus hiipuu, taantumaa ennustetaan. Monet jättihankkeet ovat pahasti epäonnistuneet (Uniper, Fennovoima, Olkiluoto 3. kaikki Venäjän investoinnit). Monet toimialat ja julkiset palvelut ovat ajautumassa kriittiseen tilaan, terveydenhoito viimeksi. Inflaatio nostaa hintoja ja korot ovat julkisen talouden ja myös kuluttajien huolena. Energian hinta ja sähkön riittävyys sekä kansalaisten maksukyky on masentava yhtälö. Maatalous on pahassa pulassa. Kasvavat kustannukset kaatavat yrityksiä, joka vaikuttaa työllisyyteen. Lomautukset lisääntyvät.

Putin sen kun jatkaa mieletöntä tuhoamista, ja tämäkin maksaa paljon, myös Suomelle. Hallituksen hurja velanotto ja velkarahalla tehdyt utopistiset ja ideologiset ”arvovalinnat” näyttävät osoittautuvan vääriksi. Kustannukset ia byrokratia ovat kasvaneet, yritysten kilpailukyky on huonontunut. Taitaa käydä niin, että pian joudutaan kiireesti monia päätöksiä purkamaan. Tällaisia kannanottoja kuuluu jo myös hallituspuolueitten piiristä.

Juhani Viitala

Kauhava

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje